Minulla on melko laaja ystäväpiiri. Se tarjoaa tietenkin tapahtumineen jatkuvaa draamaa. Keskimäärin meneillään on kolme eroa ja yksi yhteenpaluu, kaksi orastavaa rakkaussuhdetta, yksi eksistentiaalinen kriisi ja jokin repivä riitatilanne joko työelämässä tai siviilissä. En kertakaikkiaan keksi mihin enää tarvitsisin televisiota ja lukemistoonikin kuuluu pääasiassa hyvin rauhallisia ja draamattomia kirjoja, joiden parissa levähdän tosielämän tapahtumilta.
Viime viikkojen teema ja opetus näissä ystäväpiirin tarinoissa on ollut todella vahvasti naisen vaisto. Intuitiosta olen puhunut ennenkin, ja sitähän tämäkin on. Mutta tämä on joku erityinen intuition alalaji, ja uskokaa minua siskot: Se on harvoin väärässä. Niin harvoin, että tekisi mieli sanoa ei koskaan.
Olen joskus luullut omani erehtyneen, koska on mennyt useampi vuosi, ennen kuin on käynyt ilmi, että aavistin aivan oikein. Uskokaa siihen. Se ei ole vain tunne, se on tieto.
Naisen vaisto on se, joka suhteessa muihin ihmisiin sanoo ”jokin on pielessä”. Se toimii kaikkiin; ystäviin ja lapsiin, mutta erityisen vahvasti se toimii parisuhteessa. Se on se tunne, kun tiedät, mutta et välttämättä tiedä, mitä tiedät.
En varsinaisesti osaa sanoa, mitä konkreettista hyötyä tästä vaistosta on, koska yleensä johtaa keskusteluihin kuten ”onko kaikki hyvin” ”on” ”onko varmasti” ”on, mitä v****a sä jankkaat”. Sen perusteella, että sinusta tuntuu, että jokin on pielessä, kenenkään ei tarvitse lähteä avaamaan asioita, jos eivät halua. Eivätkä asiat yleensä selviä juuri sen nopeammin kuin ne selviäisivät ilman vaistoasikaan. Mutta ainakin siinä vaiheessa, kun tilanteet alkavat kärjistyä ja ongelma viimein tulee näkyväksi, olet osannut odottaa sitä. (Ja pääset sanomaan, että olit oikeassa, tämä arvoahan ei voi rahassa mitata.)
Toki on niinkin, että jos sinusta tuntuu jatkuvasti siltä, että jotain epäilyttävää on meneillään, kyse ei välttämättä ole naisen vaistosta, vaan esimerkiksi sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. Nämä olisi hyödyllistä pystyä erottamaan toisistaan. Turha mustasukkaisuus kannattaa hoidattaa pois, naisen vaistoa ei kannata hukata koskaan.
En tiedä onko miehillä miehen vaisto, en ole koskaan kuullut tuollaista termiä. Ehkä se toimii erilaisella taajuudella kuin naisen vaisto. Mutta tasapuolisuuden nimissä, jos olet mies ja koet omaavasi miehen vaiston, niin kuuntele, kun se kuiskii (tai mörisee, en tosiaan tiedä) sinulle.
Jos et enää pysty uskomaan ketään muuta, usko omaa sisäistä ääntäsi.
