Omaa mielenterveyttään on hyvä vaalia jokaisena päivänä. Erityisesti tässä ajassa se on tärkeää. Anne Salminen kertoo vinkkejä siihen miten ahdistusta ja stressiä voi lievittää.
Maailman mielenterveyspäivää vietettiin 10. lokakuuta, mielenterveysviikkoa vietetään puolestaan 19.–26. marraskuuta. Tänä vuonna mielenterveyspäivän teemana oli ’Mielenterveys on jokaisen oikeus’.
Olemme eläneet poikkeusaikaa pitkään, jo globaalin pandemian alusta lähtien. Monella henkinen hyvinvointi on ollut koetuksella viime aikoina, kun media tuuttaa pelottavia uutisia sodista, katujengeistä ja vieraan vallan uhasta kyberhyökkäysten ja kaasuputkivuotojen muodossa.
Talous taantuu kotimaassa. Omat taloushuolet ahdistavat. Työttömyys ja lomautukset uhkaavat yhä useampia. Pimeät syysaamut ja -illat kaatosateineen ovat kaukana piristävästä.
Miten tässä voi enää löytää iloa mistään?
– Meillä on keinoja, vaikka emme voi maailmaa isossa mittakaavassa parantaa, lohduttaa sosiaaliohjaaja Anne Salminen Ylöjärven Mielikioskilta.
Sosiaalisessa mediassa vastaan tulee kauheita näkymiä tuhosta ja kuolemasta täysin odottamatta. Samaa kuvastoa tulee vastaan uutisvirrassa niin verkossa kuin televisiossakin. Nämä voivat aiheuttaa voimakkaita tunnereaktiota.
– Itseltään saa rajoittaa someuutistulvaa. Voi tehdä niin, että seuraa vain luotettavia tietolähteitä ja niitäkin rajallisesti. Ilmoitukset voi kytkeä puhelimesta pois päältä.
Yöuniaan voi suojella sillä, ettei seuraa uutisvirtaa ennen nukkumaanmenoa.
– Voi tehdä tietoisen päätöksen mihin aikaan päivästä sisältöjä seuraa, ettei ainakaan kymmeneltä illalla, kun menee nukkumaan.
Salminen sanoo, että stressiä ja ahdistusta voi vähentää jo pelkästään sillä, että ei yritä olla jatkuvasti ajan tasalla uutisista.
– Ei tarvitse koko ajan olla tietoinen siitä mitä maailmalla tapahtuu. Se on ihan ok, hän sanoo.
Salminen neuvoo turvautumaan omiin arkirutiineihin.
– Se kannattelee elämässä eteenpäin ja tuo turvallisuutta ja jatkuvuutta. Niinhän me teemme tai ainakin yritämme tehdä pienten lastenkin kanssa, että vuorokaudessa olisi selkeä rutiini. Jos se toimii lapsille, niin se toimii meille aikuisillekin.
Jos ahdistus vyöryy ylle ylitsepääsemättömästi, Salminen neuvoo jakamaan ajatuksia ja juttelemaan peloista läheisten ja muiden ihmisten kanssa sekä ottamaan rohkeasti yhteyttä matalan kynnyksen keskustelupaikkoihin.
– Älä jää ahdistuksen, huolen tai pelon kanssa yksin. Huolten jakaminen auttaa yleensä rauhoittamaan ja helpottamaan mieltä. Se auttaa myös selkeyttämään omia ajatuksia.
Salminen korostaa myös perheen yhteistä aikaa ja yhteydenpitoa läheisiin.
– Olkaa toistenne kanssa. Soita sille ystävälle tai laita viestiä, josta ei ole vähään aikaan kuulunut.
Hän muistuttaa, että aikuisten tehtävä on suojella lapsia ja nuoria, myös yhteisvastuullisesti.
– Se että kysyn, ’Mitä sulle kuuluu?’, voi jossain kohtaa vaikka pelastaa hengen.
”Anna tunteiden tulla”
Tunteita on monenlaisia. Ne haastavat meitä eri tavoin.
– Anna tunteiden tulla. On normaalia tuntea pelkoa ja turvattomuutta tuntemattomassa, epävarmassa ja ennakoimattomassa tilanteessa, Salminen sanoo.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat mielenterveystaitoja, joita voi harjoitella.
– Kun harjoittelen tunnistamaan, nimeämään ja käsittelemään tunteita, se on yksi tapa vahvistaa omaa mielenterveyttä. Tunnetaidot auttavat siinä, ettei jää tunteiden armoille.
Ahdistuneisuutta, alakuloa ja pelkoa voi rauhoittaa monin tavoin.
– Ota niitä hetkiä, milloin voit päästää irti kaikesta muusta, että voit tehdä siinä hetkessä itselle mieluisaa asiaa. Se laskee stressiä ja rauhoittaa tunteita.
Salminen neuvoo välttämään pahan olon lievittämiseen keinoja, jotka ovat itselle vahingollisia, esimerkiksi päihteiden käyttö tai pelaamista.
Hän kehottaa muistuttamaan itseään lempeästi, että tämäkin aika tulee joskus menemään ohi. Oli sitten kyse omasta henkilökohtaisesta kriisistä tai vallitsevasta maailmantilanteesta.
– Tämä ei jatku ikuisesti, vaikka se nyt tuntuu siltä.
Salminen muistuttaa, että apua on saatavilla.
– Jos ensimmäisestä numerosta ei vastata tai jos ensimmäinen kontakti ei ole hyvä, älä lannistu, vaan jatka eteenpäin. Päätä, että olet niin tärkeä tyyppi, että sinun on oikeus saada apua.
– Kun minä voin hyvin, niin myös läheiset ympärilläni voivat voida hyvin.
Mikä auttaa jaksamaan arjessa?
Riittävä uni
Syö säännöllisesti
Ota itsellesi lepohetkiä ja joutilasta aikaa
Vietä aikaa luonnossa ja ulkona, jos pystyt. Jos et voi ulkoilla, katsele luonto ikkunasta tai kuvista
Haaveile ja unelmoi, vaikka se tuntuisi miten haihattelulta. Haaveilu auttaa jaksamaan
Mistä apua?
Mielikioski palvelee puhelimitse (p. 041 730 9804) kaikkia pirkanmaalaisia ma–pe klo 9–15. Työntekijä on tavattavissa Ylöjärven terveysasemalla (Mikkolantie 10, kahvion aulassa) ilman ajanvarausta ma–pe klo 9–12 ja 13–15. Syyslomaviikon (vko 42) Mielikioski on suljettu.
Kriisipuhelin 09 2525 0111 (mieli.fi), valtakunnallinen 24/7
Chattaa tai kirjoita – MIELI ry, Solmussa chat aikuisille (Solmussa-chat | Tukinet) ja Sekasin chat (Sekasin247 | Sekasin-chat // sekasin247.fi) nuorille (noin 12 – 29 vuotiaille),
Kiireellinen apu mielenterveys- ja päihdeasioissa Pirkanmaalla: Jos on kyse vakavasta ja kiireellisestä tilanteesta, ota yhteys päivystysapuun 116 117, jos henki on vaarassa, soita 112.
