Tämän vuoden Kansallisen Mediatutkimuksen mittauksen mukaan 96 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Lukumääränä tämä tarkoittaa yli 4,1 miljoonaa ihmistä.
Sanomalehdet tavoittavat eri ikäisistä 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista 91–97 prosenttia, eri ammattiryhmissä työskentelevistä 91–99 prosenttia ja eri tuloisista kotitalouksista 94–98 prosenttia.
Sanomalehtisisältöjä lukee digitaalisena 88 prosenttia suomalaisista. Yleisintä digilukeminen on 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä, 95 prosenttia. Vähiten sanomalehtien digitaalisia kanavia käyttävät 65 vuotta täyttäneet, joskin heistäkin useampi kuin kolme neljästä (77 prosenttia) lukee digitaalisia sanomalehtiä joko paperilehden ohella tai pelkästään digitaalisina.
Viimeisen vuoden aikana yli 65-vuotiaillakin sanomalehden digitaalinen lukeminen ohitti painetun lehden (75 prosenttia) lukemisen. Uutismedian digitaalinen käyttö on nyt ensimmäistä kertaa painettua yleisempää kaiken ikäisten keskuudessa.
Painettua sanomalehteä lukee joka toinen (52 prosenttia) suomalainen, nuorimmista reilu neljännes (28 prosenttia) ja vanhimmista kolme neljästä.
Vain digitaalisena sanomalehtiä lukee 1,9 miljoonaa suomalaista. Yhtä moni lukee sanomalehtiä sekä painettuna että digitaalisena. Pelkästään painettuna sanomalehtiä lukee 344 000 suomalaista.
– Matka painetusta lehdestä nykyiseen monen muodon tarjontaan on ollut sanomalehden usean vuosisadan mittaisessa historiassa varsin lyhyt. Siihen nähden lähes kaikkien, myös vanhempia ikäluokkia edustavien suomalaisten siirtyminen digitaalisen uutismedian käyttäjiksi on ollut varsin nopeaa, Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
– Tutkitusti suomalaisten mielestä luotettavin, riippumattomin ja asiantuntevin media – sanomalehdet digitaalisina tai painettuina – yhdistää vahvasti suomalaisia. Ehkä tuossa nousivatkin esiin juuri ne perusteet, miksi luemme journalistista uutismediaa, sanomalehtiä, näin laajasti.
