Biojätteen keräysvelvoite laajeni syyskuun alussa Pirkanmaalla. Se tuo monelle viimeistään nyt pohdittavaksi sen, haluaisiko hoitaa biojätteen erilliskeräystä oman biojäteastian, kompostoinnin tai yhteisen biokimpan kautta.
Uusimman muutoksen myötä biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee nyt kaikkia asuinkiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa – eli kapulakielisesti niillä alueilla, joilla rakennusryhmässä asuu vähintään 200 asukasta rakennusten välisen etäisyyden ollessa enintään 200 metriä. Kiinteistöjen rajausta koskeva eksoottiselta kuulostava määritelmä perustuu Suomen ympäristökeskuksen tuottamaan ja määräajoin päivittyvään YKR-taajama-aineistoon.
Määritellyllä alueella asuvia on tiedotettu muutoksesta kotiin lähetetyillä kirjeillä, joista ensimmäinen lähetettiin viime vuoden lopulla ja viimeisin elokuun alussa.
Käytännössä syyskuun muutos koskee alueella sijaitsevia yhden–neljän asunnon kiinteistöjä Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa, Ylöjärvellä, Tampereella ja Nokialla, koska vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä biojäteastia on pitänyt olla pihassa isännöitsijän huolehtimana jo aikaisemmin.
Tänä syksynä velvoitteen piiriin tulleilla asukkailla on vaihtoehtoina järjestää biojätekeräys joko omalla biojäteastialla, biokimpan eli yhteisen astian kautta tai kompostoimalla. Paperitöiltä ei välty, sillä keittiöstä tulevan biojätteen kompostointikin vaatii ilmoituksen tekemistä jätehuoltoviranomaiselle.
Kertyvä biojäte voidaan lajitella joko 140- tai 240-litraiseen jäteastiaan, jonka jätehuoltoyhtiö toimittaa maksutta sovitulle paikalle. Pienempi 140-litrainen astia on Pirkanmaan Jätehuollon mukaan todettu omakotitaloissa ja mökeillä useimmiten sopivaksi kooksi. Astian tyhjennysväli on kesällä enintään kaksi viikkoa ja talvella enintään neljä viikkoa.
Myös niin sanotuissa biokimpoissa on mahdollisuus valita 140 litran tai 240 litran astia, ja tyhjennysvälitkin ovat samat kuin omalla biojäteastialla.
Kimppasopimus tehdään kirjallisesti lomakkeella, joka löytyy esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuollon kotisivuilta. Yhteen kimppaan voi osallistua useampi henkilö, mutta enimmäismäärää ei ole Jätehuollon mukaan erikseen rajattu. Sopimus on voimassa toistaiseksi, ja sen voi irtisanoa milloin vain.
Kimppakaverin ei tarvitse olla rajanaapuri, mutta Pirkanmaan Jätehuollon mukaan kuitenkin lähinaapuri, esimerkiksi samalta kadulta. Omakotitaloasuja voi myös neuvotella biokimpasta esimerkiksi viereisen rivi- tai kerrostaloyhtiön kanssa.
Oman biojäteastian tai naapurusten kimppa-astian voi saada myös mökille. Jätehuoltoyhtiöstä linjataan, että mökkitien tulee kuitenkin olla riittävän leveä ja kantava jäteautolle, ja tarvittaessa autolle tulee löytyä kääntöpaikka. Jäteastioiden tyhjennyksen voi keskeyttää esimerkiksi talveksi, jos mökillä ei käy. Vaihtoehtoisesti mökillä voi myös kompostoida biojätteet ja ilmoittaa siitä jätehuoltoviranomaiselle.
140-litraisen biojäteastian tyhjennyskerta maksaa kunnasta riippuen 4,42–6,68 euroa, mutta biokimpassa kustannukset jaetaan osallistujien kesken. Esimerkiksi Kangasalla neljän osallistujan kimpassa, jossa 4,42 euron kustannukset on jaettu tasan, tyhjennyksen hinnaksi tulee 1,1 euroa maksajaa kohden. Suosituiksi osoittautuneiden kimppojen käsittelyssä on viime aikoina jätehuoltoyhtiön mukaan riittänyt ruuhkaa purettavaksi asti. Keräysvelvoitteen katsotaankin tässä kohtaa olevan kunnossa jo, kun kimppailmoitus on lähetetty – ilmoituksen tultua käsitellyksi siitä tulee mukana oleville kimppalaisille erillinen sähköposti-ilmoitus.
Biojäte pitää pakata joko paperipussiin, sanomalehteen, kaupasta ostettavaan biojätepussiin tai kartonkipakkaukseen. Kartonkipakkaukseksi kelpaa esimerkiksi muropaketti, mutta ei kuitenkaan muovitettu pakkaus, kuten maitotölkki. Pakkaaminen – johon liittyvät asiat ovat jätehuoltoyhtiön asiakaspalvelussa kysytyimpien asioiden listalla kärkipäässä – vähentää hajuja ja estää biojätteen tarttumista jäteastian seiniin.
Ihmisiä halutaan kannustaa biojätteen erilliskeräykseen, koska biojäte nähdään erinomaisena raaka-aineena. Biojätepussin sisällöstä tehdään liikennepolttoainetta eli BIG-biokaasua ja otetaan talteen ravinteita kotimaisen ruuan viljelyyn. Vastaavasti kostea biojäte sekajätteen joukossa heikentää sen hyötykäyttöä; sekajäte käytetään polttoaineena Tammervoiman hyötyvoimalassa kaukolämmön ja sähkön tuotannossa.
