Merimetsokanta ovat maassamme kasvanut ja laji on saapunut yhä näkyvämmin myös Ylöjärvelle.
Vaikka eksoottisen näköisiä, lähinnä saariston ja merialueiden luotoihin yhdistettyjä merimetsoja havaitaan myös Ylöjärvellä, ne eivät pesi täällä. Ylöjärven keskustan alueella havaintoja on ollut tänä kesänä esimerkiksi Kauraslammella ja Julkujärvellä. Esimerkiksi Julkujärvellä merimetsoja on saattanut bongata lepäilemässä korkeiden koivujen oksilla.
Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä Niklas Paulaniemi kertoo, että ainoa paikka Pirkanmaalla, missä merimetsojen on havaittu pesivän, on Vanajaveden alueella.
– Ylöjärven merimetsot ovat muuttajia ja pesimättömiä kiertelijöitä, hän sanoo.
Paulaniemen mukaan touko-kesäkuussa havaintomäärät ovat tyypillisesti pieniä. Määrät kasvavat heinäkuussa esimerkiksi Näsijärvellä, jossa merimetsoja esiintyy kuitenkin vähemmän kuin Pyhäjärvellä.
– Pyhäjärvi on se isompi magneetti merimetsoille kuin Näsijärvi.
Syynä tähän on se, että Näsijärvi on karumpi sekä oleilupaikkojen että ravinnon määrän suhteen. Rehevämmällä Pyhäjärvellä särkikalaa on paljon runsaammin, mikä näkyy syksyisin myös isokoskeloiden valtavina massakalastusparvina. Paulaniemen mukaan Näsijärvellä isokoskelomäärätkin jäävät hyvin niukoiksi.
Paulaniemi kertoo, että Ylöjärvellä on havaittu aiemminkin yksittäisiä merimetsoja muun muassa Viljakkalanselällä. Siilinkari ja Koukkukari ovat hänen mukaansa parhaimmat merimetsojen havaintopaikat Tampereen seudulla Näsijärven puolella.
– Ei kuitenkaan vielä yleistä ole pienemmillä järvillä. Pirkanmaalla on vain jokunen pienempi järvi, missä merimetsoja poikkeilee ja silloinkin on niin sanottua roskakalaa oltava runsaasti.
– Näsijärvellä on pitkään ollut kohtuu yleistä esiintyvyys, mutta tässä tapauksessa puhutaan pitkälti yksittäisistä. Esimerkiksi Koljonselältä ja Näsiselän pohjoispuolelta ei välttämättä löydy merimetsoille hyviä oleilupaikkoja.
Lue myös: Lukijan kuva: Kauraslammella tavattiin harvinainen vieras
Muuttomatkalla länteen
Heinä-elokuussa Pirkanmaalla nähtävät merimetsot ovat tyypillisesti muuttomatkalla kohti länttä ja osa jää hengailemaan Pirkanmaalle. Vilkkaimpaan muuttoaikaan Paulaniemi kertoo nähneensä useiden kymmenien yksilöiden parvia Tunturavuorelta Ylöjärvellä.
– Loppukesän merimetsomuutot sisämaassa ovat mielenkiintoinen ilmiö ja havaitut määrät voivat kerrallaan olla yllättävänkin suuria.
Paulaniemen mukaan useamman merimetson havainto metsäisellä Julkujärvellä on todella mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen. Parvessa on havaittu kymmenkunta lintua.
Merialuiella merimetsot ovat saaneet osakseen paljon vihaa, sillä luodoilla pesivien yhdyskuntien lähistöllä olevat puut kuolevat lintujen ulosteen vaikutuksesta. Vaikka Julkujärven rannalle on nyt ilmestynyt merimetsojen ulostetta, Paulaniemi ei olisi siitä huolissaan, sillä muuttomatkalla olevat linnut eivät jää pidemmäksi aikaa paikalle.
Faktaa merimetsoista
Tumma, pitkäkaulainen ja -pyrstöinen merilintu. Nuoren linnun tunnistaa valkeasta vatsapuolesta.
Pituus 90–100 cm, siipien kärkiväli 120–150 cm, paino 2,2–3,6 kg.
Pesi ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 1996.
Nykyisen parimäärän arvioidaan olevan 25 000–30 000.
Tavataan Suomessa läpi vuoden. Suomessa talvehtivat merimetsot ovat eri lintuja kuin täällä pesivät, ja saapuvat tänne Pohjois-Norjasta ja Vienanmereltä.
Merimetson ravintoa ovat erilaiset kalat. Huomattava osuus ravinnosta on pohjakaloja.
Elinvoimainen, luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji.
Lähde: LuontoPortti
