Kulttuuritalo Sauriolla vietettiin lauantaina suurenmoista juhlaa, jonne väki asteli niin 1900-luvun alun juhlapukuja mukailevissa asuissa ja hatuissa, kansallis- ja pitäjänpuvuissa kuin tämän päivän juhla-asuissakin.
Ylöjärvi-Seuran puheenjohtaja Minna Sorsa ja Kulttuuriosuuskunta Saurion puheenjohtaja Ari Kallio toivottivat vieraat tervetulleiksi. (Kuva: Sanna Hillberg)
Juhlapäivä eteni samaan tahtiin kuin Ylöjärven Raittiustaloksi rakennetun Saurion avajaisjuhlassa 30. elokuuta 1903. Ohjelmallisen iltapäivän lopuksi tilaisuudessa jaettiin ansiomerkit seitsemälle Ylöjärvi-Seuran ansioituneelle jäsenelle.
Ylöjärvi-Seuran hallitus myönsi pronssiset ansiomerkit Kirsi Jokiselle, Pirkko Suoniemelle ja Seija Virtaselle. Suomen kotiseutuliiton myöntämän hopeisen ansiomerkin saivat Antero Mäkkylä ja Mari Riihikoski. Torbjörn Nikus ja Minna Sorsa palkittiin ansioistaan Suomen kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä.
Kirsi Jokinen (vas.), Pirkko Suoniemi, Seija Virtanen, Antero Mäkkylä, Torbjörn Nikus ja Minna Sorsa palkittiin tilaisuudessa ansiomerkein. Palkinnot luovutti Suomen kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäki ja Ylöjärvi-Seuran Pentti Säynäväjärvi. (Kuva: Sanna Hillberg)
Tapahtumaa koordinoinut Ylöjärvi-Seuran puheenjohtaja Minna Sorsa kertoo, että idea juhlaan lähti kotona kahvipöydässä.
– Viime vuonna jo puhuin Arille (Kallio), että meidän pitäisi joskus pitää tällainen juhla. Mietimme, että olisiko nyt sitten se kohta, Sorsa sanoo viitaten siihen, että talon avajaisista tuli tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta.
Samalla oli hyvä hetki juhlia 70-vuotiasta Ylöjärvi-Seuraa. Juhlajärjestelyistä vastasi joukko Ylöjärvi-Seuran ja Kulttuuriosuuskunta Saurion jäseniä.
Puheet 1900-luvun alun raittiusaatteen pohjalta
120 vuotta sitten pidetyssä avajaisjuhlassa kirkkoherra Fr. E. Silvander piti rukouksen ja avauspuheen, esimies A. B. Mäkkylä kertoi talon synnystä, opettaja O. V. Snellman piti puheen, kuten myös rouva Maila Mikkola (kirjailija Maila Talvio) ja professori Joos J. Mikkola puhe kantoi nimeä Juopon lahja juomarille.
Sorsa kertoo, että suurin osa tilaisuudessa kuulluista viidestä puheesta oli kirjoitettu uudelleen, sillä alkuperäisiä puheita ei ole tallella.
– Olemme yrittäneet kuvitella Ylöjärveä ja Suomea. Mailan puheessa suomalaisuus on syntymässä ja kansallinen henki nousemassa, hän kertoo tilaisuudessa esittämästään puheesta, jonka oli koostanut kolmesta Maila Talvion puheesta vuodelta 1908.
– Ajattelimme, että haluamme arvostaa heitä. Mitä tässä puhutaan raittiudesta ja päihteistä, ajat ovat muuttuneet. Toimme tässä sen ajan käsityksiä.
Hely Mutkala (vas.) ja Anneli Järvensivu saapuivat Sauriolle Ylöjärven pitäjänpuvuissa. (Kuva: Sanna Hillberg)
Sauriolla monisyinen historia
Raittiusaate oli voimissaan 1900-luvun alkupuolella. Myös Saurio sai alkunsa tämän aatteen pohjalta, kun paikalliselle raittiusseuralle haluttiin rakentaa oma kokoontumispaikka. Vuonna 1902 osakeyhtiö Saurion perustivat neiti Elise af Forselles, maanviljelijät Kaarle Mäkkylä, Kalle Mikkola, Antti Mikkola, Kustaa Teivaala ja KB Sjöstedt sekä kansakoulunopettaja Kaarlo Grönlund (Honkavaara).
Talo rakennettiin kuntalaisten yhteisvoimin ennen sisällissotaa. Raittiusseura sai komeat kokoontumistilat Soppeenmäkeen, kun arkkitehti Yrjö Sadeniuksen suunnittelema rakennus valmistui muuttovalmiiksi alkuvuonna 1904.
Saurio on nähnyt satavuotisen historiansa kuluessa paljon. Siellä on toiminut muun muassa Ylöjärven punakaartin esikunta, kiertokoulu, lastenkoti, päiväkoti ja Ylöjärven Työväenopisto.
Ylöjärven kaupunginhallitus ehti jo päättää vuonna 2012, että rakennus puretaan. Ari Kallion aloitteesta talo säilytettiin ja sitä alettiin kunnostaa. Monenkirjavien vaiheidensa päätteeksi Sauriosta on kuoriutunut kulttuuritalo, jota ylläpitää Ylöjärvi-Seuran, Rantajätkien, Ylöjärven taideyhdistyksen ja Takamaan Poplaivueen muodostama Kulttuuriosuuskunta Saurio.
Kuvagalleria Saurion 120- ja Ylöjärvi-Seuran 70-vuotisjuhlasta (Kuvat Sanna Hillberg)
Ylöjärven Taideyhdistyksen Vespe Lahtinen ohjasi liikennettä parkkipaikalla juhlavieraiden saapuessa paikalle.
Ulko-ovella juhlaväkeä olivat vastassa Riitta Siikaniva (vas.) ja Annika Levo.
Juhlaan osallistui noin sata vierasta.
Tilaisuudessa esiintyivät Tampereen Teknilliset Ylioppilastorwet.
Risto Takkinen piti rukouksen ja tilaisuuden avauspuheen. ”Vaikka ajatuksen alulle panijoita ei olekaan kovin monia, on sitäkin merkille pantavampaa, että niin tavattoman monta käsiparia on ollut kantamassa hirsiä ja nostamassa hirsikertaa jo entisen päälle”, hän sanoi kirkkoherra Fr. E. Silvanderin hengessä.
Pentti Säynäväjärven pitämä puhe mukaili A. B. Mäkkylän mahdollisia ajatuksia talon syntyprosessista. ”Eräillä paikkakunnilla heinäpellon äärtä, reunaa tai vierustaa sanotaan saurioksi. Jollain paikoilla taas heinät kootaan sauroon. Tästä se nimi on saatu, talon nimi Saurio”, hän valaisi talon nimen taustaa.
Klarinettiduo Pekka Ahonen ja Samuel Ahonen esiintyi juhlassa kahdesti.
Ylöjärveläiskirjailija Harri István Mäki luki puheen, jonka oli kirjoittanut professori J. J. Mikkolan hengessä. ”Haluan julistaa raitistumisen tuottaman muutoksen ilosanoman teille kaikille, jotka ovat joskus kadottaneet kyvyn nauttia tästä elämästä. Minä olen tässä, tolaltaan mutta raittiina. Ilman mielipuolisuutta, ilman harhaista rakkautta päihdyttäviin, hopeapikareista tarjottaviin juomiin.”
”Paljon on yhteiskunnassamme parantamisen varaa. Syynä useimpiin kärsimyksiin ovat väkijuomat. Ne ovat ne, jotka saattavat työkykyiset, järkevät, täysikasvuiset ihmiset hoipertelemaan kaduilla ja teillä. Väkijuomat vievät maaltamme äärettömiä määriä siveellistä voimaa”, siteerasi Minna Sorsa täysraittiuden puolesta puhuneen Maila Talvion puhetta.
Mieskvartetti Ville Karhula (vas.), Erkki Korpiaho, Hannu Kujanpää ja Jukka Hovila esitti kappaleet Kotimaani ompi Suomi ja Minä laulan sun iltasi tähtihin. Kujanpää luki myös juhlassa puheen Juopon lahja juomarille.
Veli-Pekka Vihanto ja Reima Kesseli kahvipöydän antimien ääressä. Ohjelman väliajalla oli tarjolla kahvia, pullaa ja ässiä, kuten 120 vuotta sitten.
Väliaikatarjoilujen merkeissä.
Kuvaelmassa, joka sisälsi kohtauksia kunnanjohtaja Pauli Poussun kirjoittamasta näytelmästä Perustettiinpa Seurantalo näyttelivät Airi Rantanen, Aila Veittola, Pentti Säynäväjärvi ja Kirsti Mäntynen.
Ylöjärvi-Seura kiitti Aarre Lehtimäkeä (vas.), Vesa Kaatrasta ja Pauli Kallialaa viirein. Maiju Kaatranen haki muistamisen Vesa Kaatrasen puolesta.
Airi Rantanen ja Tarja Uusitalo tyylikkäinä juhlassa.
Juhlassa näkyi useita kauniita hattuja.
Moni saapui juhlaan vanhanajan asuissa ja asusteissa. Kuvassa ovat hurmaavat leidit Anne Käkelä (vas.), Kirsti Kivimäki ja Pirkko Pilvinen.
Mailan kammarissa oli mahdollisuus seurata diaesitystä Ylöjärvi-Seuran historiasta. Tietokoneen ääressä Antero Mäkkylä, joka toimii digitaalisen kuva-arkiston, Ylöjärven Muistin, ylläpitäjänä.
Minna Sorsa esitteli ylpeänä 1903 vuoden kirjasta, jossa oli ompelijana toimineen ja lapsena Sauriossa asuneen Helmi Maria Mäenpään muistiinpanoja ylöjärveläisemäntien mitoista.
Juhlan päätyttyä Ari Kallio esitteli toimittajalle raittiusseuran ikkunattoman putkan, joka sijaitsee Saurion kellarissa ja on nykyisin varastokäytössä. Kallion tietojen mukaan sinne teljettiin talon tilaisuuksissa ryypiskelystä kiinni jääneet henkilöt odottamaan poliisin saapumista paikalle.
Käytämme evästeitä parantaaksemme sivuston käyttökokemusta. Klikkaamalla “Hyväksyn”, hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Voit muokata valintojasi klikkamalla "Evästeasetukset". Evästeasetuksista saat tarkempaa tietoa käyttämistämme evästeistä. Voit tutustua tietosuojaselosteeseen täällä.
Välttämättömät
Aina aktiivinen
Välttämättömät evästeet ovat ehdottoman välttämättömiä verkkosivuston moitteettoman toiminnan kannalta. Nämä evästeet varmistavat verkkosivuston perustoiminnot ja suojausominaisuudet anonyymisti.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Analytiikka
Analyyttiikkaevästeitä käytetään selvittämään ja ymmärtämään, kuinka kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijämäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.Analyyttiikkaevästeitä käytetään selvittämään ja ymmärtämään, kuinka kävijät ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston kanssa. Nämä evästeet auttavat tarjoamaan tietoa kävijämäärästä, poistumisprosentista, liikenteen lähteestä jne.
Mainonta
Mainosevästeitä käytetään tarjoamaan vierailijoille relevantteja mainoksia ja markkinointikampanjoita. Nämä evästeet seuraavat kävijöitä eri verkkosivustoilla ja keräävät tietoja räätälöityjen mainosten näyttämiseksi.
