Eteisessä pakkaillaan vielä viimeisiä tavaroita lapsen hoitoreppuun, vaikka pitäisi olla jo matkalla töihin. Käsien tulisi riittää pakkaamisen lisäksi myös pienokaisen ohjaamiseen, joka levittelee tavaroita. Kiireisessä lähdössä tavarat eivät löydä oikeille paikoilleen, ja eteiseen tulee kuin huomaamatta kaaos.
Vastaava tilanne lienee tuttu monille lapsiperheille. Ammattijärjestäjä Maiju Saukkola kohtaa työssään perheitä, joilla on haasteita tavaroiden hallitsemisen kanssa. Ammattijärjestäjän tehtävänä on yhdessä asiakkaan kanssa luoda järjestystä ja harmoniaa sekä kannustaa luopumaan turhasta ja järjestämään jäljelle jäävät tavarat systemaattisesti ja loogisesti. Kysyimme Saukkolalta vinkkejä, kuinka lapsiperhe voi taltuttaa tavarakaaoksen.
Saukkolan kokemuksen mukaan kodeissa on usein jokin osa-alue hyvin järjestyksessä, mutta useimmilla on myös kompastuskivi, joka voi olla esimerkiksi varasto, autotalli tai kierrätettävän tavaran kertyminen kotiin.
– Esimerkiksi palautuspulloja näkee usein tiskipöydillä, tai eteisessä pusseissa odottamassa kierrätettäväksi viemistä. Usein jokin yksittäinen asia saattaa kaivata mietintää. Pitäisikö esimerkiksi palautuspulloille varata pyykkikorin tyyppinen paikka, jossa on jätesäkki valmiina. Tyypillistä on, että jokin kohta kodeissa kaipaa järjestystä, Saukkola sanoo.
Saukkola vinkkaa, että päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmat voivat esimerkiksi ottaa ideoita päiväkodista järjestyksen ylläpitämisen suhteen.
– Päiväkodissa on pakko olla järjestelmällinen. Siellä on jokaisella lapsella oma naulakko ja kori, johon laittaa omat tavarat.
Kotioloissa haasteen voi luoda suomalaisille kodeille tyypillinen ahdas eteinen. Silloin ei ole välttämättä mahdollista saada perheen kaikille lapsille omaa naulakkoa ja paikkaa, jossa säilyttää tavaroita. Tällaisessa tapauksessa on Saukkolan mukaan keksittävä luovia ratkaisuja. Eteiseen voi vaikkapa ottaa vain välttämättömimmät tavarat, ja keksiä muun paikan lopuille vaatteille ja tavaroille.
Tavaroista luopuminen voi olla vaikeaa
Tavarakaaoksen taltuttamiseen kuuluu tavaroiden järjestäminen sekä turhista tavaroista luopuminen. Saukkola vinkkaa, että mikäli asunnossa on vain vähän tilaa järjestellä, kannattaa lähteä varovaisesti liikkeelle.
– Täytyy lähteä helposta ja mahdollisimman pienestä kohteesta liikkeelle, että laatikoiden tai kaappien räjäyttäminen ei vie kaikkea tilaa kodista.
Mikäli tilaa järjestää on paljon, Saukkolan mukaan tavaroita voidaan ottaa esille kaappi kerrallaan, jonka jälkeen tavaroita ryhdytään jaottelemaan eri kategorioihin. Ennen tavaroihin koskemista on myös hyvä miettiä etukäteen, mitä tavaroille tehdään.
Tavaroista luopuminen ei ole aina helppo prosessi. Mikäli on vaikeaa päättää luopumisesta joidenkin tavaroiden kohdalla, tavaroiden jaottelu kolmeen eri kategoriaan voi auttaa. Laatikoita kannattaa Saukkolan mukaan käyttää apuna. Ensimmäiseen laatikkoon voi jaotella poistotavarat ja -vaatteet. Toinen laatikko voi toimia mietintälaatikkona.
– Mietintäaika on armollisempi lähestymistapa kuin päätöksen tekeminen välittömästi. Itselleen voi antaa armoa ja mahdollisuuden päättää joidenkin tavaroiden kohtalosta vähän myöhemmin, Saukkola sanoo.
Kolmas laatikko on tavaroille, joista ei haluta luopua. Myös lapsille voi ehdottaa, laitetaanko jokin heidän tavaroistaan pois tai mietintälaatikkoon. Lasten tavaroiden karsimista kannattaa Saukkolan mukaan lähestyä leikillisen elementin kautta. Lisäksi lapsen tavaroihin tulee suhtautua mahdollisimman neutraalisti ja rauhallisesti.
– Lapselle ei saisi aiheuttaa häpeää tai paniikkia. Lapsella saattaa tulla helposti vastareaktio, mikäli asenne lapsen tavaroita kohtaan on tuomitseva. Vanhempien tulee myös hyväksyä, että lapsilla on tietyssä ikävaiheessa enemmän leluja. Lelujen kanssa lapsi harjoittelee elämää, Saukkola summaa.
Viisi vinkkiä parempaan järjestykseen
Saukkolan motto on, että jos tavaran paikoilleen laittaminen on liian hankalaa, se ei tapahdu. Näin ollen tulisi keksiä mahdollisimman helppoja keinoja järjestyksen ylläpitämiseen. Saukkola ehdottaa muun muassa seuraavia ratkaisuja helpottamaan arkea:
- Hankkikaa vaatekierrätyslaatikko. Lapsiperheissä vaatteet jäävät pieniksi nopeastikin. Pieneksi jääneitä vaatteita varten on hyvä hankkia vaatekierrätyslaatikko, joka on helposti saatavilla. Liian pienten vaatteiden löytyminen sieltä täältä luo helposti kaaoksen tunnetta.
- Perustakaa muistojen laatikko lapselle. Useilla vanhemmilla on halu perustaa lasta varten muistolaatikko, johon kerätään vauva- ja taaperoajan tärkeitä tavaroita. Joskus ideaan muistolaatikosta havahdutaan vasta, kun lapsi on jo vanhempi. Muistolaatikko onkin hyvä perustaa jo ennen vauvan syntymää, jolloin tavarat eivät jää pyörimään minne sattuu. Laatikon tulee olla myös tarpeeksi suuri, jotta se ei täyty turhan nopeasti.
- Miettikää kausikoristeiden kohtuullinen määrä ja rajatkaa tila niitä varten. Lapsia varten halutaan usein koristella kotia juhlapyhän mukaan. Monissa perheissä ei välttämättä olla selvillä siitä, paljonko koristeita on, mikäli ne eivät löydy samasta paikasta. Useissa perheissä saattaa olla koristeita jo entuudestaan tarpeeksi tai liikaa. Koristeiden määrää voi myös hallita priorisoimalla, minkä juhlapyhän koristeet ovat tärkeimpiä.
- Nimetkää keittiön hyllyt. Mikäli astiat eivät meinaa löytää oikeille paikoilleen, keittiön hyllyjen nimeämistä voi kokeilla. Väärille paikoille laittaminen tuo turhautumista, jolta vältytään, mikäli kaikki perheenjäsenet muistavat astioiden oikean paikan.
- Perustakaa kummallekin vanhemmalle oma projektihylly ja projektilaatikko. Viimeinen ohje koskee vanhempia. Monilla vanhemmalla on omia itselle tärkeitä projekteja, esimerkiksi sisustusprojekteja tai tavaroiden kunnostusprojekteja. Voi olla hyvä perustaa kummallekin vanhemmalle oma projektihylly tai -laatikko, jotta tavarat saa järjestelmällisesti omille paikoilleen. Tekniikka havainnollistaa, kuinka paljon varsinkin omat tavarat vievät tilaa yhteisessä kodissa. Toisen huomioon ottaminen on tärkeää puolin ja toisin.
TIINA VUOHIJOKI
