Äänikirjojen kuuntelu on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Selvitimme, onko äänikirjojen kuuntelu lukemista ja miten kirjallisuus taipuu eri teknologioihin.
Kirjastot sulkivat ovensa koronapandemian alussa, ja muun muassa tämä toi lukuaikapalveluiden pariin paljon käyttäjiä.
Lukuaikapalveluiden suosio on tuonut äänikirjojen ympärille uutuudenviehätystä, vaikka teknologiana äänikirja ei ole uusi.
Filosofian tohtori, dosentti ja Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen post doc -tutkija Laura Piipon mukaan äänikirjoihin liittyy vahvasti myös se laite, jolla niitä kuunnellaan.
– Ihmiset, jotka kuuntelevat paljon äänikirjoja, korostava äänikirjojen kätevyyttä ja käytettävyyttä. Äänikirjoja kuunnellaan usein puhelimella, joka kulkee muutenkin mukana ja mahdollistaa täten useiden kirjojen mukana pitämisen, Piippo kertoo.
– Toisille painettuun kirjaan liittyy kirjaesineen viehätys. Tärkeää on se, että kirjan ensisijainen funktio olla kirja, ja että se kulkee mukana omana esineenään.
Painettuun kirjaan voi myös liittyä helpommin muistoja ja tunnesiteitä kuin puhelimen sovelluksessa mukana kulkevaan äänikirjaan.
Lukemista vai ei?
Luenko, jos kuuntelen? Piipon mukaan vastaus on kyllä ja ei. Hän muistuttaa, että lukutaito on monipuolinen ja monimutkainen käsite.
– Monilukutaidon näkökulmasta myös audiomuodossa olevat tekstit kuuluvat lukutaidon piiriin. Kirjallisuuden vastaanottaminen on kirjallisuuden vastaanottamista, formaatista riippumatta.
Hänen mukaansa äänikirjat voivat myös auttaa ohittamaan mekaanisen lukemisen vaikeuksia, ainakin hetkellisesti. Äänikirjoja kuunteleva voi päästä paremmin käsiksi luetunymmärtämiseen, mikä puolestaan voi helpottaa lukemisen sujuvuutta.
Piippo kertoo itse erottelevansa äänikirjan ja painetun kirjan toisistaan, sillä niiden äärellä oleminen on hänelle erilaista.
– Kaunokirjallisesta teoksesta tulee itselleni erilainen kokemus, jos sen on kuunnellut tai lukenut. Vastaus riippuukin täysin siitä, miten kirjallisuuden itse mieltää. Jos haluaa korostaa sitä, että tuntee jonkin tietyn teoksen tarinan, ei sillä tästä näkökulmasta ole suurta eroa, onko kirjan kuunnellut lukuaikapalvelusta vai lukenut painettuna teoksena. Painetussa kirjassa teoksen taiteellinen kokonaisuus taas jäsentyy eri tavalla, Piippo pohtii.
Kirjan pariin pysähtyminen tekee aivoille hyvää
Kirjan lukemisella ja kuuntelemisella on Piipon mukaan yksi merkittävä ero.
Fyysisen kirjan lukemiseen uppoutuu ja lukeminen on itsessään varsinaista tekemistä. Äänikirjojen kuuntelu puolestaan on usein kytköksissä johonkin toiseen tekemiseen: siivoamiseen, ruoanlaittoon, lenkkeilyyn tai vaikkapa käsitöiden tekemiseen.
Rentoutuuko siis äänikirjoja kuuntelemalla samalla tavalla kuin kirjaa käsissään pitelemällä, sivuja kääntelemällä ja lukemalla?
Piipon mukaan asia ei ole simppeli. Lähtökohtaisesti rentouttavat tekijät eivät suoraan liity valittuun teknologiaan vaan siihen, miten sisältöön keskittyy.
– Rentouttavat vaikutukset liittyvät kaunokirjallisissa teoksissa pitkään kokonaisuuteen keskittymiseen ja sen muistamiseen. Jos keskittyminen on hankalaa oheistoiminnan vuoksi, silloin rentoutuminen ei ole samanlaista äänikirjoja kuunnellessa kuin fyysistä kirjaa lukiessa.
Multitaskaamisesta on tullut normi, vaikka tutkimusten mukaan se ei ole kannattavaa. Se kuormittaa ja lisää stressiä.
Sen sijaan yhden asian äärelle pysähtyminen tekee aivoille hyvää. Omaa keskittymiskykyä voi harjoittaa, ja kirjat ovat siinä loistava apu.
Jos tuntuu, että kirjaan on vaikea uppoutua, voi kokeilla kirjallisuuden pelillistämistä: vaikkapa asettaa itselleen rajattu aika päivästä, joka on luettava kirjaa tai tehtävä kirjan lukemisesta haaste. Vaikka kirjaan tarttuminen takkuaisi, se kannattaa.
– Painettu kirja auttaa keskittymään lukemiseen parhaiten. On myös hyvä muistaa, että lukeminen kehittää lukemista ihan tutkitusti.
Kirjojen äärellä kannattaa olla avoin
Piipon mukaan kirjojen eri teknologioita ei tarvitse laittaa paremmuusjärjestykseen. Kirjallisuudesta saa nauttia valitsemallaan tavalla. Molempi parempi -lausahdus sopii kirjallisuuteen erinomaisesti.
– Jos äänikirjojen kuuntelu siivouksen ohessa tuntuu mukavalta, kannattaa kuunnella äänikirjoja. Jos tykkää uppoutua painettuun kirjaan ja palata välillä sivuja taaksepäin, kannattaa jatkaa lukemista. On myös hyvä muistaa, että kirjallisuus on harrastus, joka ei mene rikki siitä, jos joskus kokeilee vähän jotain itselle uutta.
Piippo kehottaa olemaan kirjojen äärellä avoin: voi kokeilla eri teknologioita, uusia genrejä ja erilaisia kirjallisuuden löytämisen tapoja.
– Jos haluaa haastaa itseään lukijana, kannattaa tarttua sellaiseen kirjaan, mitä ei muuten tulisi valinneeksi. Nykypäivänä on vaikeampaa löytää jotain sellaista, mistä ei ole kiinnostunut. Algoritmit kun suosittelevat juuri kaikkea sitä, mistä pidämme, Piippo pohtii.
Piippo vinkkaa, että kirjallisuuslehdistä saa hyviä vinkkejä kirjoista, jotka eivät juuri nyt ole tuoreimpien teosten suosittelulistoilla. Lisäksi voi mennä kirjastoon haahuilemaan päämäärättömästi tai tarttua lukuhaasteisiin.
Uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia
Joskus äänikirja vie kuuntelijan uuteen maailmaan nimenomaan audiomuodon takia, joskus kirjan marginaaleihin rustatut huomautukset tuovat lisäarvoa painetun sanan oheen. Eri teknologioiden, eli juuri vaikkapa painetun kirjan ja äänikirjan, tarjoamista mahdollisuuksista kannattaa nauttia.
Piippo kertoo olevansa itse kiinnostunut ennemmin siitä, mitä kaikkea eri teknologiat mahdollistavat kuin siitä, mikä on toista parempi vaihtoehto.
– On mielenkiintoista seurata, kehittyvätkö äänikirjat tulevaisuudessa enemmän siihen suuntaan, että ne hyödyntävät taukoja ja muita elementtejä, jotka ovat nimenomaan mahdollisia audioformaatissa.
