Korona-aika ajoi ihmiset kaupungeista mökeille ja vesille. Työkseen Näsi- ja Pyhäjärvellä veneilevä Mako Kelokaski kertoo, että veneiden määrän kasvun näkee selvästi Näsijärvellä ja sen saarissa. Retkisaarten kuormitus on lisääntynyt.
– Vuokraveneitä ja vesiskoottereita näkyy aiempaa enemmän. Viime kesänä polttoaineen hinta lyhensi reissuja, mutta vesille kuitenkin lähdettiin. Moni vain ajoi suoraan retkisatamaan, Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pirkanmaan alueen ainoa työntekijä Kelokaski kertoo.
– Vesistöretkeilyn lisääntyminen on ihan positiivinen asia. Kiva, että ihmiset liikkuvat ja käyttävät saaria. Tuoreet veneilijät kaipaavat usein vähän valistusta oppiakseen kulkemaan tuolla luonnossa niin, että saaret pysyvät kovassakin käytössä kunnossa eikä niiden luonto häiriinny.
Hän neuvoo veneilijöitä olemaan tarkkana erityisesti alkukesästä lintujen pesimäaikaan. Silloin on syytä välttää aallonmuodostusta eli hidastaa vauhtia rantojen läheisyydessä, ettei vesilintujen pesintä häiriinny. Luonnonsatamiin ei kannata ajaa ollenkaan, jos lähistöllä pyörii harmistunut lintuemo tai poikasia.
Vilkkaimpaan sesonkiaikaan heinäkuussa lintujen pesintä on jo ohi ja muihin kuin mökkisaariin voi rantautua hyvällä omatunnolla ja jokamiehenoikeudella. Tulenteko ja leiriytyminen eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten niitä kuuluu harrastaa vain varsinaisissa retkisaarissa.
Keskimäärin Näsijärven saarissa käyvät veneretkeilijät saavat Kelokaskelta hyvän arvosanan. Hän kertoo joutuneensa siivoamaan pois jokusen luvattoman telttasaunan repaleet, mutta yleensä veneilijät osaavat viedä roskat mukanaan ja paikat pysyvät kunnossa.
Rannoilla, joihin pääsee ilman venettä, roskaaminen on paljon isompi ongelma.
– Jos rantaan pääsee mopolla tai mopoautolla, sinne tahtoo kertyä ”mäkkäriroskaa”. Nuoret eivät aina muista, että roskat kuuluvat roskikseen. Osa työtäni on valistaa ja esitellä Pidä Saaristo Siistinä ry:n toimintaa kesäleireillä ja purjehduskerhojen nuorten kursseilla, Kelokaski kertoo.
Saarissa roskaamista isompi riesa ovat nuotioiden jäljet. Hiiltyneitä ja tuhkaisia kivenkoloja löytyy vähän sieltä täältä. Jos saaressa on virallinen tulipaikka, sitä kannattaa käyttää.
Keittokatoksia, tulipaikkoja ja liitereitä valmiine polttopuineen löytyy Näsijärvellä monesta saaresta. Tunnetuin ja vilkkain niistä on Tampereen kaupungin omistama Peronsaari. Saareen myydään kausilupia, joilla voi oleilla ja saunoa saaressa niin paljon kuin ehtii. Laituripaikat jaetaan saapumisjärjestyksessä. Vilkkaimman sesongin aikaan saareen voi olla tulijoita enemmän kuin laituriin mahtuu.
Rauhallisempaa meininkiä kaipaaville retkeilijöille sopiva ruuanlaittopaikka on vaikkapa Kurunlahden suistossa sijaitseva Iso Hirvisaari. Sieltä löytyy keittokatos, tulipaikka ja kompostoiva huussi.
Mutalan edustalla sijaitsevassa Virpisaaressa on kyläyhdistyksen laavu, tulipaikka ja huussi.
Jos hätä yllättää veneilijän, kompostoiva huussi löytyy myös Koljonselän Lammisaaresta, Vahannan korkeudella sijaitsevasta Pallosaaresta ja Siivikkalan lahden suulla Keissaaresta.
Kurusta Muroleeseen päin sijaitsevaan Romusaarennokkaan on tänä kesänä rakentumassa tulipaikka, liiteri ja huussi. Pohjoisin huussi löytyy pari kilometriä Murolen kanavan jälkeen Hirsisaaresta.
Näsijärven retkisaarilla on monta ylläpitäjää. Tulipaikat ja laavut kuuluvat Ylöjärven tai Tampereen kaupungeille, veneilyseuroille tai kyläyhdistyksille. Tampereen kaupungin retkipaikoista vastaa Ekokumppanit Oy. Pidä Saaristo Siistinä ry hoitaa kaikki retkisaarten huussit.
Vastuutahoja on siis monta, mutta yhteistyökuvioiden ansiosta usein sama mies eli Kelokaski tekee käytännön työn.
– Siivoan ja korjaan paikkoja, teen polttopuita, rakennan välillä jotain uutta kuten tulipaikkoja, liitereitä ja penkkejä.
Retkisaarten kaikki kompostoivat huussit tyhjennetään kerran kesässä. Kelokaski kehuu veneilijöitä siitä, että huusseissa on harvoin mitään sinne kuulumatonta. Pahimpana korona-aikana jätteen joukkoon toki eksyi jonkun verran kasvomaskeja, ja joskus joku ajattelematon vanhempi nakkaa kompostihuussiin vauvan vaipan.
– Vaipat ovat maatumatonta roskaa, joka pitäisi viedä mennessään. Huusseissa ei toistaiseksi ole virallisia roskiksia, Kelokaski huomauttaa.
Näsijärven ohella Kelokasken Buster kiertää Pyhäjärvellä, jossa on kompostoiva huussi Lehtisaaressa, sekä Sastamalan Rautavedellä Oksalossa ja Kuivaluodossa. Satunnaisesti keikkaa on myös Päijänteellä ja Saimaalla.
Eri vesistöiden retkisaarikulttuureissa on hiukan eroja.
– Sekä Itä-Suomessa että merellä retkisaarien keittopaikoilla on tarjolla kolmemetristä rankaa, saha ja kirves. Pirkanmaalla retkeläisille tehdään valmista klapia. Ne ovat sitten helposti ympäri saarta. Kun polttopuiden eteen joutuu näkemään vähän vaivaa, ne pysyvät paremmin virallisilla tulipaikoilla, Kelokaski sanoo.
Kelokasken mielestä veneilyn suosion kasvu ei ainakaan toistaiseksi ole huonontanut isojen järvien veden laatua. Näsijärvessä hyvät virtaukset pitävät huolen veden vaihtuvuudesta ja Pyhäjärvikin on tällä vuosituhannella kirkastunut.
– Hyvä kehitys johtuu ainakin osittain siitä, että rantarakentamista koskevat luvat ovat tiukentuneet. Hienoa on myös se, että kaupungeissa rantoja rakennetaan kaikkien käyttöön eikä vain joidenkin yksityisten taloyhtiöiden iloksi.
