Kesä ja hyönteisten surina. Itikoiden ininä ja paarmojen puremat. Jokaisella ötökällä on oma paikkansa ekosysteemissä, vaikka sitä ei niiden ikävämpien puolien ohella aina tule ajatelleeksi.
Punkki (Acari):
Punkit ovat kooltaan hyvin pieniä, monet lajeista mikroskooppisia. Punkkeja tunnetaan yli 54 000 lajia.
Punkkeja elää käytännössä kaikkialla maailmassa ja kaikissa elinympäristöissä.
Suomessa tiedetään olevan noin 1500 punkkilajia, joista vain muutama on ihmisen kannalta harmillinen.
– Ällöttäviä pikkuotuksia ja vaanivat heinikoissa luonnossa liikkujaa.
– Imevät verta ihmisestä ja eläimistä ja voivat levittää borreliaa ja puutiaisaivokuumetta.
+ Hajottavat orgaanista ainetta maaperässä.
+ Ovat monien hyönteisten ja pikkupetojen ravintoa.
+ Vaikuttavat eläinpopulaatioiden kokoon karsimalla isäntäeläimiä. Tarjoavat monille viruksille ja bakteereille elinympäristön.
Hyttynen (Culicidae)
Lentäviä hyönteisiä.
Hyttysiä on tunnistettu noin 3 500 eri lajia.
Useimpien lajien naaraat imevät imukärsällään verta muista eläimistä. Hyttyset etsivät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella.Noin kuusi prosenttia hyttyslajeista imee verta ihmisistä ja näistä noin puolet levittää ihmisille vaarallisia tauteja.
– Tappavat ihmisiä enemmän kuin mitkään muut eläimet.
– Levittävät muun muassa malariaa, denguekuumetta, keltakuumetta, zikaa ja Länsi-Niilin virusta. Suomessa levittävät pogostantautia, Inkoon tautia, chatangavirusta sekä jänisruttoa.
– Purema kutisee ja etenkin alkukesästä paukamat voivat olla suuriakin. Kutinan aiheuttaa allerginen reaktio.
+ Toimivat kasvien pölyttäjinä.
+ Ravintoketjussa lintujen, lepakoiden, hyönteisten ja matelijoiden sekä toukkavaiheessaan kalojen ravintoa.
Paarma (Tabanidae)
Kärpäsiin kuuluva hyönteisheimo.
Paarmoja on maailmassa noin 2 500 lajia, joista Suomessa esiintyy noin 40.
Paarma suunnistaa saaliinsa luokse kehosta lähtevän lämmön ja hiilidioksidin perusteella. Paarmanaaraat käyttävät ravinnokseen ihmisen ja muiden suurten nisäkkäiden verta.
– Purema sattuu. Ja paljon. Paarman suuosissa on kaksi sahalaitaista terää, joilla se viiltää haavan ihoon.
– Etenkin aurinkoisina päivinä voi paarmoja olla liikkeellä paljonkin.
+ Hyönteissyöjälintujen, petokärpästen, petopistiäisten, ampiaisten ja sudenkorentojen ruokaa.
+ Loispistiäiset munivat paarman munien sisään.
Ampiainen (Vespidae)
Myrkkypistiäisiin kuuluva pistiäisheimo.
Ampiaisia on maailmanlaajuisesti yli 5 000 lajia. Suomessa lajeja on 43.
Ilmastonmuutos muuttaa ampiaislajien levinneisyyttä ja niiden pesinnän ajoitusta. Monet lajit lentävät aikaisemmin keväällä ja pesät kasvavat nopeammin ja suuremmiksi.
– Ampiaisnaarailla on myrkkypistin. Yksi pistos ei ole yleensä vaarallinen, ellei ole allerginen. Jos saa useamman pistoksen, tilannetta kannattaa seurata. Pään alueella pistot saattavat olla vaarallisia.
– Yritä olla huitomatta! Ampiainen pistää vain uhattuna tai hätistettynä.
– Ampiaispesän poisto kulkureittien läheisyydestä tai terassilta voi joskus olla haastava urakka.
+ Pyydystävät puutarhoista tuhohyönteisiä toukkien ravinnoksi.
+ Pölyttää tietämättään vaaniessaan muita kukille tulevia hyönteisiä kerätessään toukille ravintoa.
Lähteinä mm. otokkatieto.fi, punkkilive.fi, Suomen Luonto ja laji.fi.
