Kesällä tapahtuu paljon asioita, joiden aiheuttamat murheet olisivat vältettävissä vanhan kunnon maalaisjärjen käyttämisellä. Onneksi useimpia ongelmia vastaan voi varautua.
Kesänvietto kannattaa aloittaa ilmaisen 112 Suomi -sovelluksen lataamisella kännykkään. Se voi pelastaa hengen, jos ei tiedä tarkkaa sijaintiaan tai kykene sitä kertomaan hätäilmoitusta tehdessään.
– Sovellus on jo yli kahdella miljoonalla suomalaisella, viestinnän asiantuntija Aku Suomalainen Suomen Punaisesta Rististä kertoo.
Sovellus näyttää hätäkeskuspäivystäjälle välittömästi tarkan sijainnin, josta puhelu tulee. Esimerkiksi aivoverenvuoto, sydänkohtaus tai paha raajavamma vaativat nopeaa toimintaa, ja eksymistapauksissakin 112 Suomi antaa ratkaisevan avun.
Ensiapulaukun sisällön ja omien ensiaputaitojen päivittäminen kuuluu myös kesärutiineihin.
Putoamistapaturmat yleisiä
Kesällä rakennetaan ja maalataan, kaadetaan ja pilkotaan puita sekä leikataan nurmikoita. Niissä töissä tapahtuu paljon huonojen tai puuttuvien varusteiden aiheuttamia vammoja.
Rakentaminen tai maalaaminen vaatii useimmiten korokkeiden ja telineiden käyttöä. Jollei ole ammattitimpuri, itse tehdyistä tellingeistä tulee helposti vaarallisia.
– Putoamistapaturmat ovat yleisimpiä kaikissa ikäluokissa ja aiheuttavat eniten sairaalahoitojaksoja, Suomalainen sanoo.
Katoilta putoaa joka kesä tee se itse -miehiä, joille ei ole koskaan tapahtunut mitään ilman turvaköysiä tai -valjaita. Putoamisen aiheuttamista vammoista luunmurtumat voivat olla lievimmästä päästä, joten kunnon telineet kannattaa vuokrata alan liikkeestä.
Turvakenkiä ei saa unohtaa. Niistä löytyy nykyään lenkkarimaisia ja silti hyvin suojaavia malleja. Moottorisahahommiin tarvitaan turvasaappaat, jotka suojaavat myös etusääriä teräketjuviilloilta, jotka tekevät silmänräpäyksessä rumaa jälkeä.
Puun poistossa kannattaa turvautua ammattiapuun
Puunkaatoon ryhdyttäessä on arvioitava, riittävätkö omat taidot, vai olisiko parempi turvautua ammattiapuun. Vähänkin kookkaamman puun poisto rakennuksen tai sähkölinjan läheltä kuuluu aina ammattilaiselle.
Erityisen varovainen on oltava konkeloon jääneiden puiden ja tuulenkaatojen kanssa, sillä niissä piilevät jännitteet voivat osoittautua surmanloukuiksi.
Sirkkeleissä ja halkomiskoneissa on nykyään hyvät turvalaitteet, mutta silti vähintään sormia katkeilee jatkuvasti. Viiltosuojattujen käsineiden käyttäminen on tärkeää, ja kutakin puuta saa samaan aikaan käsitellä vain yksi henkilö, jottei kaverin kättä työnnetä terään.
Entä jos vahinko tapahtuu, ja verta tulee paljon?
– Painaminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos sidostarvikkeita ei löydy, haavaa voi painaa esimerkiksi huivilla tai paidalla. Henkeä uhkaavissa raajavammoissa kiristysside on hyvä, jos se on saatavilla, Suomalainen opastaa.
Teräviä työkaluja ei jätetä maahan lojumaan, vaan ne viedään varastoon, mieluiten niin korkealle, etteivät lapset tai kotieläimet ylety niihin.
Pienelläkin ruohonleikkurilla voi teloa jalkansa ilman asianmukaisia jalkineita, ja päältä ohjattavat leikkurit voivat kaatua. Leikkuria puhdistamaan ruvettaessa varmistetaan sytytystulpan hatun irrottamisella, ettei kone voi käynnistyä.
– Poistakaa kaikki ylimääräinen nurmikolta ennen leikkaamista, jotta esineitä ei sinkoa terästä ja keskittykää työhön.
– Huoltakaa työkoneet, perehtykää niiden käyttöohjeisiin ennen työhön rupeamista, välttäkää kiirettä ja käyttäkää suojavarusteita! Suomalainen tiivistää.
Päävammat yliedustettuina humalaisten turmissa
Alkoholin vaikutuksen alaisena ei saa käyttää mitään työkonetta. Vakuutusyhtiöt suhtautuvat korvaushakemuksiin penseästi, vaikka vahinko sattuisi vain parin talkoo-oluen jälkeen.
– Päävammat ovat humalaisten turmissa yliedustettuja. Teoriassa myös verenvuotoherkkyys lisääntyy, jos uhri on humalassa, Suomalainen sanoo.
Vesillä liikuttaessa ja uitaessa onnettomuusriski kasvaa maistissa oltaessa huomattavasti. Ikävä kyllä, joka kesä joku halvaantuu sukeltaessaan pää edellä tuntemattomaan veteen. Sitä ei pidä koskaan tehdä selvinpäinkään.
Humalassa touhottava altistaa itsensä selvää herkemmin ihonsa polttamisellekin.
Auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavien rasvojen käytöstä kannattaa tehdä tapa, samoin silmien suojaamisesta aurinkolaseilla etenkin vesillä liikuttaessa.
Vesipullon pitäminen käden ulottuvilla kuuluu kesänviettäjän tärkeimpiin muistisääntöihin, kuten suolojen saannin varmistaminen etenkin helteellä.
Marjoista harvoin myrkytysoireita
Kesä on myrkytysten ja allergisten reaktioiden sesonkia, vaikkei Suomen luonnossa olekaan paljoa myrkyllisiä kasveja eikä eläimiä. Myrkkyä voi joutua varsinkin lasten käsiin ja sitä kautta suuhun vahingossakin esimerkiksi remontti- ja puutarhatöissä käytettävistä aineista.
Jos edes epäilee omaa tai jonkun toisen myrkytystä, on soitettava Myrkytystietokeskuksen päivystykseen numeroon 080 147111 ja yleiseen hätänumeroon 112.
– Jos potilaalla ei ole selviä yleisoireita, esimerkiksi tajunnanhäiriötä tai anafylaktista reaktiota, ensin voi soittaa Myrkytystietokeskukseen, Aku Suomalainen neuvoo.
Suuhunsa ei tule laittaa mitään kasvia, jota ei varmasti tunnista. Tätä on tähdennettävä lapsille, eikä aikuisellekaan tee pahaa kerrata vuosittain, miltä myrkkykasvit näyttävät.
Marjoista tulee harvemmin rajuja myrkytysoireita, vaikka esimerkiksi kielo ja näsiä voivat aiheuttaa niitäkin.
Tappavan myrkyllisiä sieniä Suomessa kasvaa viisi: valkokärpässieni, kavalakärpässieni, suippumyrkkyseitikki, myrkkynääpikkä ja korvasieni raakana.
Kyykäärmeen purema on kivulias
Kyykäärmeen purema aiheuttaa kivuliasta turvotusta ja kuumotusta, mutta on harvoin hengenvaarallinen. Purema-aluetta ei saa ruveta käsittelemään, ja pureman saaneet tulee välttää liikkumista, jottei myrkky lähde liikkeelle verenkierron mukana.
Hyönteisistä vaarallisimpia ovat punkit. Ne välittävät sekä puutiaisaivokuumetta että borrellioosia, ja niitä vastaan suojaudutaan pitkähihaisella vaatetuksella sekä varsikengillä.
Puutiaisaivokuumeen aiheuttaa TBE-virus, jota on pikkujyrsijöissä. Ne voivat siirtää viruksen punkkiin ja sitä kautta ihmiseen. Tauti voi aiheuttaa pitkäkestoisia näkö- ja tasapainohäiriöitä tai jopa halvauksia. TBE:tä vastaan on olemassa rokote.
Borrellioosi on yleisemmin loppukesän vitsaus, eikä niin vaarallinen kuin aivokuume. Sen tunnistaa parhaiten punkin pureman ympärille tulevasta kehämäisestä ihottumasta, jota ei tosin tule kaikille.
Ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten pesiä ei pidä mennä sorkkimaan. Jo muutama pistos voi olla allergikolle vaarallinen, etenkin jos kasvot ja hengitystie saavat osumia. Silloin on hakeuduttava viipymättä lääkäriin.
Myös puuliiteri voi osoittautua vaaran paikaksi, koska jyrsijät levittävät myyräkuumetta ulosteissaan.
Myyräkuumeen voi sairastaa lähes oireettomana, mutta rajuimmillaan se voi johtaa sairaalareissuun. Ylipäänsä kaikkea pölisevää käsiteltäessä hengityssuojan, mielellään myös suojalasien käyttö on aiheellinen toimenpide.
