Janne Ihamuotila on omistanut Ylöjärven Vehnämyllyn koko 2000-luvun, mutta nyt hän etsii sille ostajaa. Lähes 80-vuotiaalla vehnämyllyllä riittää töitä, koska pieniä myllyjä on vähän.
Osasyy myllyn myymiselle ovat Janne Ihamuotilan selkävaivat, mutta suurin tekijä on kuitenkin kiire. Hänellä on myllyn lisäksi myös maatila ja molempien pyörittäminen alkaa viedä liikaa aikaa. Tänäänkin työt ovat alkaneet jo neljältä aamulla.
– Ei tässä kahdeksan tuntia riitä, vaan töitä täytyy tehdä vähintään 16 tuntia. Voi olla, että sekin jää vähän vajaaksi. Alkaa tuntumaan, että kaikkeen ei riitä aika, Ihamuotila kertoo.
– Mutta kyllä tätä myllyä varmaan voisi pyörittää ihan kahdeksankin tunnin työllä, jos ei olisi muuta tämän lisäksi, hän jatkaa.
Ihamuotila on vastannut vehnämyllyn toiminnasta kokonaan itse siitä lähtien, kun hänen myllärinsä jäi eläkkeelle eikä korvaajaa löytynyt.
Pienelle myllylle on tarvetta
Ihamuotilan myyntiaikeista huolimatta myllyllä menee edelleen hyvin.
– Tällä toiminnalla pärjäisi komeasti, jos vain tekisi yhtään markkinointia ja myisi tuotteita suoraan kuluttajille. Kyllä tästä pystyy helposti saamaan yksi perhe toimeentulonsa, Ihamuotila toteaa.
Pienmyllyä tarvitsevat pienet luomutuottajat tuovat viljaa jauhettavaksi kauempaakin.
– Asiakkaita on Pirkanmaalta, mutta myös Jämsän ja Vaasan seuduilta. Pieniä myllyjä ei hirveästi enää ole, joten aika vähän tässä on kilpailijoita.
Valtaosa Ylöjärven Vehnämyllyn jauhamasta viljasta on luomua. Ihamuotila on jauhanut myllyssään luomua alusta lähtien, mutta vuosien varrella sen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Nyt jo noin 95 prosenttia myllyn rahtijauhatuksesta on luomua.
Vehnämyllyssä jauhetaan vehnän lisäksi muitakin tuotteita, eikä vehnä itse asiassa ole edes myllyn päätuote.
– Kaurasta on vuosien varrella muodostunut selvästi pääkasvi ja vähän sellainen muotituote, Ihamuotila kertoo.
Vehnän ja kauran lisäksi myllyssä jauhetaan myös ohraa ja ruista. Viljoista tehdään jauhoja, hiutaleita ja ryynejä. Lisäksi myllyssä tehdään jonkin verran viljojen lajittelua.
Työkalujen on hyvä pysyä kädessä
Ylöjärven Vehnämyllyllä on pitkä historia, sillä se on aloittanut toimintansa jo vuonna 1947. Ihamuotilan mukaan myynnissä oleva myllyvanhus on jo herättänyt jonkin verran kiinnostusta.
– Pari mahdollista ostajaa on tulossa tutustumaan myllyyn ja lisäksi on tullut jonkin verran tiedusteluita.
Uusi mylläri saa perusteellisen perehdytyksen, mutta toiminnan jatkajalla olisi kuitenkin hyvä olla perustietämys eri viljalajeista. Lisäksi työkalujen olisi hyvä pysyä kädessä, sillä myllyn koneita on hyvä osata korjata itse.
– Voi toki joku muukin korjata, mutta jos vian tullessa joutuu soittelemaan jonnekin, niin voi hyvin mennä ainakin seuraavaan päivään, ennen kuin joku ehtii korjaamaan. Siitä on siis taloudellista etua, jos pystyy korjaamaan koneet itse ja saa tuotannon jatkumaan vielä samana päivänä, Ihamuotila selventää.
Myllyn koneet ovat kuitenkin vankkaa tekoa, eikä niitä ole tarvinnut koskaan uusia.
– Näillä pärjää vielä sata vuotta, Ihamuotila toteaa.
Katoavaa kansanperinnettä
Ihamuotila haluaisi löytää myllylleen ostajan vuodenvaihteeseen mennessä. Mikäli uutta mylläriä ei siihen mennessä löydy, aikoo hän pitää myllyn toiminnassa, mutta vähentää selvästi rahtijauhatuksen määrää.
– Silloin moni asiakas joutuu kyllä jäämään pois. Varmaan pyöritän myllyä enää parina päivänä viikossa, jatkan omien tuotteiden jauhamista ja palvelen vielä leipomoita.
Hän kuitenkin toivoo, että sopiva ostaja löytyy ennen sitä, jotta pienille luomutuottajille tärkeän myllyn toiminta voisi jatkua täyspäiväisesti.
– Pienet myllyt ovat vähän katoavaa kansanperinnettä, toivottavasti tähän löytyy hyvä jatkaja.
