Rotat työllistävät tuholaistorjujia erityisesti rivitaloyhtiöissä – Näillä konsteilla rotan eksymistä pihapiiriin voidaan ehkäistä

Jokainen voi arkisella toiminnallaan ennaltaehkäistä tuholaiseläinten vahinkoja elinympäristössään, mutta aina sekään ei riitä. Ammattilaisten apuun kannattaa turvautua hyvissä ajoin ja turhia häpeilemättä.
– Teollisuusalueiden nosto-ovien läheisyys on hyvin tyypillinen paikka, jossa rotta käy syöttiloukkuun, Antitec Oy:n Jarimatti Kesälahti kertoo.

– Jos talon pihassa seisoo firmamme auto, se ei tarkoita sitä, että siellä on esimerkiksi rottaongelma. Meidät voi kutsua paikan päälle suunnittelemaan, miten ongelma vältetään ja miten toimitaan, jos rottia kaikesta huolimatta tulee, Länsi-Suomen aluejohtaja Jarimatti Kesälahti tuholaistorjuntayritys Antitec Oy:stä sanoo.

Ihmisten asuinympäristössä viihtyy toki moni muukin tuhoeläin kuin rotta. Suurelle osalle ihmisistä se kuitenkin tulee ensimmäiseksi mieleen, kun ykkösinhokkia kysytään.

– En tiedä, onko rotta tuholaisista viheliäisin, mutta työllistävin se kyllä on. Rottien määrä lisääntyi sekä kaupungeissa että maalla selvästi 3–4 vuotta sitten, kun sattui kaksi tavallista lämpimämpää talvea peräkkäin, Kesälahti myöntää.

– Rotta pärjää lumessakin, mutta kunnon pakkanen karsii populaatioiden heikoimpia yksilöitä, jollei ruokaa ole helposti saatavilla.

Avainsana on ruoka, sillä rotta ei huvikseen hakeudu ihmisten lähelle. Muutamalla yksinkertaisella varotoimenpiteellä pihapiirin houkuttelevuutta rotan silmissä voidaan vähentää merkittävästi.

– Lintujen ruokintapaikka pois, pudonneet omenat viivyttelemättä ylös maasta, muttei avokompostiin, ja roskalaatikoiden kannet kunnolla kiinni, Kesälahti listaa kolme tärkeintä varokeinoa.

Neuvot on hyvä muistaa myös silloin, kun lähtee vaikkapa viikoiksi kesämökille tai pimeimmiksi syyskuukausiksi etelään. Seiniin jyrsityt kolot, ulosteiden haju ja pahimmassa tapauksessa pilalle menneet sähköjohdot eivät kotiin palaajan mieltä lämmitä.

Tuholaistorjunnan ammattilaiset saavat edelleen käyttää kunnon myrkkyjä, mutta ensisijaisesti he pyrkivät hävittämään rottia myrkyttömillä loukuilla. Se on paitsi kustannustehokkain, myös ympäristöystävällisin menetelmä. (kuvituskuva)

Rottaa torjutaan tyypillisesti rivitaloyhtiöissä

Tuholaistorjunnan ammattilaiset saavat edelleen käyttää kunnon myrkkyjä, mutta ensisijaisesti he pyrkivät hävittämään rottia myrkyttömillä loukuilla. Se on paitsi kustannustehokkain, myös ympäristöystävällisin menetelmä.

Kesälahden mukaan Antitecin liiketoiminnasta on nykyään jo noin puolet jyrsijöiden ennaltaehkäisysopimuksien tekoa – tyypillisesti rivitaloyhtiöissä. Yritys hoitaa loukutuslaitteiden huollon ja säännöllisen tarkistamisen ja sitoutuu hoitamaan tuholaiset pois.

– Rottia on ollut aina, eivätkä ne häviä kokonaan. Jos populaatio pääsee riittävän suureksi, siitä erkanee yksittäisiä rottia perustamaan uusia populaatioita jonnekin muualle, jossa ravintoa ja suojaa riittää.

– Rotta on erittäin älykäs eläin, mutta kyllä sitäkin voidaan höynäyttää, Kesälahti vakuuttaa.

Hiiret voivat aiheuttaa lähes yhtä pahoja tuhoja kuin rotatkin, mutta niiden hätisteleminen on kotikonstein jonkin verran helpompaa. Kaupoissa myydään hiirille tarkoitettuja myrkkyjä, ja perinteisiin ”räpsyihinkin” ne haksahtavat. Normaalilla metsästysvaistolla varustettu kissa on tunnetusti tehokas hiirikannan kurittaja.

– Teemme tosi paljon metsähiirten torjuntaakin. Niitä änkeää sisätiloihin kahdessa aallossa: ensin puintiaikaan ja uudelleen pakkasten tultua, Kesälahti kertoo.

– Myyriä torjumme vähemmän, mutta niihinkin tepsii syötillä varustettu loukku.

Orava, joka on oikeastaan pörröhäntäinen rotta, on rauhoitettu helmikuun alusta marraskuun loppuun, mutta sitä voi yrittää pitää loitolla esimerkiksi pahanhajuisilla räteillä.

Antitec Oy:ltä löytyy myös tuholaishyönteisten torjuntaan järeät aseet, kuten tässä aluejohtaja Jarimatti Kesälahden esittelemä sumutetykki.

Luteiden hävittäminen työlästä

Hyönteiset muodostavat toisen suuren tuholaiseläinryhmän. Niistä tutuimmat ovat muurahaiset, mutta myös russakoita ja luteita löytyy kerrostaloasunnoistakin.

– Russakka on helpompi hävitettävä syöttigeelillä. Sitä maistaneet yksilöt voivat pahoin, ja vielä terveet rupeavat siinä vaiheessa kannibaaleiksi eli syövät huonosti voivat.

Russakat näyttäytyvät päivisinkin, mutta luteet ovat yöaktiivisia eli hakeutuvat ihmisen luo kehonlämmön ja hengityksestä tulevan hiilidioksidin houkuttelemana. Joillekin luteen puremat aiheuttavat pahojakin oireita.

– Luteiden hävittäminen vie enemmän aikaa kuin russakoiden, ja siinä joutuu käyttämään eri menetelmien yhdistelmää, Kesälahti vertailee.

Muurahaiset ilmestyvät sisälle useimmiten etsimään makeaa syömään. Niihin tepsivät  marketeissakin myytävät myrkkypakkaukset. Kun myrkkyä nauttineet työläiset saastuttavat pesässä olevan kuningattaren ja munat, yhdyskunta hiipuu.

– Ilmastonmuutos ei ole ainakaan toistaiseksi lisännyt tuholaishyönteisten määrää, mutta matkailu on tuonut Suomeen uusia lajeja.

Myös ampiaispesien tuhoaminen on turvallisinta jättää ammattilaisille. Loppukesän isoihin pesiin mahtuu niin paljon ampiaisia, että niiden sorkkiminen voi johtaa hengenvaaraankin.

Tuholainen ei katso, onko koti siisti

Tekstiilien ja turkisten tuholaisista yleisimpiä ovat kuoriaiset sekä koit, joiden toisistaan erottaminen ei maallikolta noin vain onnistu.

Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä viivyttelemättä, jos kotoa löytyy enemmälti toukkia. Kesälahti neuvoo ottamaan toukista valokuvan, jossa koon määrittelemiseksi on myös vaikkapa tulitikkuaski.

– Ujostella ei tarvitse, eikä selitellä, että ”meillä kyllä siivotaan”, koska tuholaisia voi osua hyvinkin siisteihin koteihin.

Nykyaikaiset menetelmät ovat niin tehokkaita, ettei koko huushollia tarvitse myllätä – puhumattakaan, että kotoa pitäisi lähteä päiväkausiksi pois. Esimerkiksi turkiskuoriaisten häätökäsittelyn jälkeen varoaika on pari tuntia. Käsittely tehdään kahdesti, jotta saadaan tuhottua eri kehitysasteissa olevat yksilöt.

Äärimmäisissä tapauksissa tuholaistorjujat voivat ottaa yhteyttä viranomaisiin, jos ongelman selväksi syyksi paljastuu esimerkiksi puutteellinen elintarvikehygienia.