SDP:n Johanna Loukaskorpi johtaa nyt Pirkanmaan hyvinvointialueen 79-jäsenistä aluevaltuustoa. Hän seuraa tehtävässä kansanedustajaksi valittua Lauri Lylyä. Uusi puheenjohtaja sanoo, ettei aluevaltuuston roolia saa heikentää. Hänen mukaansa hyvinvointialueen organisaation toimintaa on seurattava tarkalla silmällä. Huomio on kiinnitettävä esimerkiksi aluevaltuuston ja -hallituksen tehtäviin ja työnjakoon. – Jos arki osoittaa, että vastuut on jaettu väärin, ne pitää palauttaa oikealle toimijalle.
Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Loukaskorpi on tamperelaisen Etelä-Hervannan koulun apulaisrehtori. Hän on toiminut aikaisemmin muun muassa Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina. SDP:n aluevaltuustoryhmän puheenjohtajuus ja aluehallituksen jäsenyys vaihtuivat aluevaltuuston ykköskapteenin tehtävään.
Asukasluvulla (533 717) mitattuna Pirkanmaan hyvinvointialue on maamme suurin. Hyvinvointialueen tehtäväkenttä on tuttu Loukaskorvelle, sillä hän on työskennellyt kuusi vuotta Tampereen apulaispormestarina vastaten kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista. Hänet valittiin historialliseen ensimmäiseen aluevaltuustoon, ja hän sai paikan myös aluehallituksesta. Ne ovat olleet näköalapaikkoja ensiaskeleitaan ottaneeseen organisaatioon.
– Puheenjohtajuus on minulle mieluinen tehtävä, ja odotan innolla, mitä kaikkea kausi tuo tullessaan.
Loukaskorpi korostaa, että Pirkanmaan maakunnan / hyvinvointialueen isolla koolla on vahvuutensa ja heikkoutensa sekä mahdollisuutensa ja uhkansa.
– 23 kunnan muodostama alue on pinta-alallisesti todella suuri. Aluevaltuuston on aktiivisesti huolehdittava siitä, että koko Pirkanmaan ääni kuuluu hyvinvointialueen kaikessa päätöksenteossa. Koko hyvinvointialueen äänen on saavutettava hyvinvointialueen koko organisaation kaikki tasot.
Loukaskorpi korostaa, ettei aluevaltuutettujen roolia eli aluevaltuuston asemaa saa vähentää. Päinvastoin hänen mukaansa aluevaltuuston on oltava aktiivinen ja valveilla, kuinka ensimmäinen aluevaltuustokausi sujuu ja miten ylintä päätösvaltaa käyttävän aluevaltuuston rooli konkretisoituu.
– Olemme hyväksyneet aluevaltuustossa hallintosäännön. Siinä on esimerkiksi aluevaltuuston ja -hallituksen tehtävä- ja vastuujako. Nyt on oltava arjessa tarkkana todetaksemme, onko kaikki delegoinnit tehty oikein. Jos jokin asia näyttää siltä, että se olisi palautettava valtuuston päätäntävaltaan, niin silloin korjausliikkeet on toteutettava.
Loukaskorven mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueen valitsema valiokuntamalli on hieno, ja sitä kannattaa edistää. Se mahdollistaa uudenlaisen päätöksenteon valmistelukulttuurin vahvistumisen.
– Totta kai valiokuntamallissa on kehitettävää. Ennen toisia hyvinvointialueen aluevaaleja on mietittävä, ovatko nykyisten valiokuntien tehtävät oikeanlaiset, pitäisikö valiokuntia yhdistää tai onko valiokuntien jäsenmäärä oikeankokoinen vai pitäisikö sitä pienentää. Kaiken kaikkiaan valiokuntien toiminnan näkyvyyttä on vahvistettava.
Loukaskorven mukaan osa valiokunnista toimii jo nyt hyvin, mutta osa hakee vielä asemaansa.
– Pirhan puheenjohtajakollegio eli valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja tapaavat säännöllisesti valiokuntien puheenjohtajat.
Aluevaltuuston työskentely sujuu hyvin
Johanna Loukaskorpi kiittelee, että aluevaltuuston työskentely on päässyt hyvään vauhtiin ja työskentely sujuu luontevasti.
– Uuden käynnistäminen vie oman aikansa. Vakiintumiselle on varattava riittävä aika.
Loukaskorpi teroittaa, että puheenjohtajisto edistää monin tavoin valtuuston toimintakulttuuria. Aluevaltuuston roolin on näyttävä kirkkaana viranhaltijajohtoon ja koko organisaatioon.
– Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat erittäin merkittäviä. Ihminen tarvitsee niitä elämänsä käännekohdissa. Päämääränä ovat toimivat ja laadukkaat palvelut.
Loukaskorpi muistuttaa Pirhan mittasuhteiden suuruudesta. Toiminta-alue on laaja ja moni-ilmeinen. Reviirillä ovat keskuskaupunki sekä sen hyvin suuret, jopa kymmenientuhansien asukkaiden kokoiset lähiöt ja asuinalueet, suhteellisen hyvin toimivat seutukunnat sekä laajat reuna-alueet ikääntyvine ihmisineen ja heikkenevine palveluineen.
– Organisaatio on valtava. Siinä yhdistyvät 23 kunnan ja sairaanhoitopiirin tehtävät. Keskeisenä haasteena on erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Toimintatapojen kirjo on laaja, mutta ne on sovitettava yhteen. Yhdenvertaisten palvelujen tarjoamisessa on vielä runsaasti tehtävää.
Loukaskorpi liputtaa tarvelähtöisyyden puolesta.
– On otettava huomioon kunkin alueen ja paikan asiakaskunta. Tarkoituksena ei ole tarjota ja tuottaa kaikille kaikkea.
– Esimerkiksi kriteerien ja asiakasmaksujen on taas oltava yhdenmukaiset.
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. Loukaskorpi herättelee tunnistamaan niiden ammottavat mittasuhde-erot. 2,6 miljardin euron talousarviosta peräti 98 prosenttia on sote-menojen osuus. Vain 2 prosenttia menee pelastustoimeen.
Toimimattomuus johtaa yhteydenottoihin
Johanna Loukaskorpi sanoo, että suuri osa Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluista toimii hyvin.
Loukaskorven mielestä on luonnollista, että maakuntalaiset ottavat aluevaltuutettuihin yhteyttä, kun heillä on asiaa.
– Yleensä hiljaisuus on toimivuuden merkki. Jos palvelut eivät toimi, ihmiset ottavat yhteyttä. Valitukset koskettavat tavallisesti sitä, ettei henkilö ole löytänyt hakemaansa palvelua. Yhteydensaantiongelmia ratkotaan koko ajan.
Loukaskorpi nostaa mielenterveyspalvelujen jonot Pirhan tärkeimmäksi haasteeksi. Peräti 1 650 pirkanmaalaista odottaa aikaa mielenterveyspalveluihin. Noin 750 odottajan kohdalla hoitotakuun lupaama puolen vuoden aika on ylittynyt.
– Pirkanmaalla puhutaan mielenterveysongelmien hoidon kriisistä. Sen saattaminen vakaalle pohjalle vaatii vuosien työn. Ongelmana on ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus. Työpaikkoja on, mutta niihin ei ole päteviä ammattilaisia. Hyvinvointialueen on kannettava vastuuta siitä, miten mielenterveystyössä olevien ihmisten jaksaminen taataan. Heitä painaa muun muassa eettinen tuska tekemättömästä työstä.
Loukaskorpi muistuttaa, että koko hyvinvointialuetta vaivaa henkilökuntapula. Esimerkiksi kotihoidossa on avoinna satoja työpaikkoja, eikä sinne saada riittävästi sijaisiakaan. Lounaskorven mielestä sote-alan koulutuspaikat olisi jaettava uudelleen kunkin hyvinvointialueen asukasmäärän suhteessa. Alan koulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä siellä, missä suomalaiset asuvat.
– Hyvinvointialueen riesana on myös rahoituksen riittämättömyys. Taloudellinen niukkuus heijastuu työntekijöiden hyvinvointiin ja palveluiden laatuun. Voimavarojen puute synnyttää myös jonoja.
Loukaskorpi huomauttaa, ettei hyvinvointialueen arki ole linjassa maan hallitusta rakentavien puolueiden leikkauslinjauksiin. Miljardisäästöillä ollaan kurittamassa muun muassa hyvinvointialueita.
– Tulevan maan hallituksen olisi tehtävä rakenteita koskevia ratkaisuja. Hyvinvointialueiden määrä on liian suuri. Pieniä alueita olisi syytä yhdistää.
Pirkanmaan hyvinvointialueella valmistetaan parhaillaan toimipaikkaverkostoa.
– Tässä on huomioita palveluiden saatavuus, ei seinien ylläpitoa.
Loukaskorpi toteaa, että Pirkanmaalla on perusteltua turvautua liikkuviin palveluihin.
– Terveysasemaa ei varmasti voi olla jokaisessa pienessä kunnassa. Sen sijaan palveluita pitää pystyä digitalisoimaan ja tarvittaessa viemään ihmisten luokse.
MATTI PULKKINEN
