Haluaako perussuomalaiset luopua suurimman valtuustopuolueen manttelista?

18.05.2023 04:00

Ylöjärven perussuomalaisille avautui historiallinen mahdollisuus ja lupaava tulevaisuus, kun perussuomalaiset voitti vuoden 2021 kuntavaalit. Puolue sai 13 kaupunginvaltuutettua 51-paikkaiseen valtuustoon, eli perussuomalaisilla on ollut suurin valtuustoryhmä. Kuntavaaleissa menestyminen oli valtakunnallinen uutinen, sillä Ylöjärvestä, Hämeenkyröstä, Orimattilasta, Kankaanpäästä, Haminasta sekä Kihniöstä tuli kuntakartalla Suomen perussuomalaisimmat kunnat.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa valtuustoryhmät valmistelevat tilapäisen valiokunnan perustamista. Tavoitteena on kaupunginhallituksen saattaminen toimintakykyiseksi. Kovan toimenpiteen taustalla on sama juurisyy kuin Ylöjärven perussuomalaisten keskinäisessä repivässä riidassa. Fakta on, että kroonistuneet tulehdukset eivät hellitä, ennen kuin puhdistukset on tehty. Miten pesät siivotaan, on asia erikseen. Vääränlaisella siivouksella ongelmat huitaistaan maton alle. Lika tunnetusti syö korkeatasoisistakin materiaaleista kudotun arvomaton.

Palataan Perussuomalaisten shakkipöydälle.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa perussuomalaiset lupasivat mainoksessaan: ”Vauhdikkaasta kasvustaan ja vakaasta kehittymisestään tunnettu Ylöjärvi tarvitsee nyt ennen kaikkea uskottavaa johtajuutta, joka perustuu demokratiaan, lakeihin ja hyviin tapoihin sekä vahvaan moraaliin. Kotikaupunkimme maine on palautettava, ja se tapahtuu tinkimättömällä yhteistyöllä. Pelinpolitiikan ja oman edun tavoittelemisen aika saa jäädä menneisyyteen.” Mainoksen pääotsikkona oli: ”Kotikaupunkimme tarvitsee ryhtiliikettä”.

Perussuomalaiset sai mitä puolue haki: Ylöjärven kaupunginvaltuuston suurinta ryhmää. Miten nyt käy – toistuuko vuoden 2015 kevään tapahtuma, jossa puolue menetti valtuustopaikkoja. Tällä hetkellä ryhmän pieneneminen on todennäköistä. (Arkistokuva / Rami Marjamäki)

Jokainen voi pohdiskella tänään mielessään sitä, millainen poliittinen voima tai toimija perussuomalaiset on. Viitekehyksen tarjoaa paikallisyhdistys, jonka jäsenistö valmistautuu parhaillaan ylimääräiseen kokoukseen, jossa on tarkoitus jakaa lähtöpasseja monelle vaikutusvaltaiselle perussuomalaiselle, jotka kaiken kukkuraksi ovat olleet nostamassa puoluettaan kukoistukseen. Tuomionkellot pauhaavat jo, ja niiden pauhu vaan voimistuu voimistumistaan ensi viikon torstaista h-hetkeä lähestyttäessä. Raateleva ja verenhimoinen kokouskutsu enteilee kovaa käyttöä giljotiinille, kun omien päitä katkotaan surutta poikki.

Jos ajanpyörää saisi jengattua taaksepäin, perussuomalaisilla olisi jonkinlainen mahdollisuus sopia riitansa ja suoristaa rivinsä. Mutta tapahtuneita ei saada tapahtumattomiksi. Eikä tehtyjä tekemättömiksi.

Kun kristallivaasi rikkoutuu, sen ääni ei soi heleästi, eikä sen väri kimaltele kirkkaana. Sama koskee saviruukkua. Sirpaleiksi hajonneesta astiasta ei saa taitavinkaan korjaaja uudenveroista millään tekniikalla.

Jokaisen menestyvän organisaation toimintakyvyn perustana on luotettavuus. Porukan jokaisen jäsenen on kysyttävä peilikuvaltaan, olenko minä luotettava. Hänen on saatava yksiselitteinen vastaus myös kysymykseen, osaanko minä luottaa toiseen ihmiseen tai toisiin ihmisiin. Luottamuksellisuus on siis totuudellisuutta.

Viime viikon tapahtumien valossa on mahdotonta nähdä, että perussuomalaisten arki ja elämä voisi palata vakaille, normaaleille uomilleen. Toki rehellisyyden nimissä on mainittava sekin, että lähes koko tämän valtuustokauden ajan valtuustoryhmästä on kantautunut kitinää ja natinaa, jotka ovat enteilleet liitoksien ratkeamista. Kriisi on kytenyt, ja viimeinen kompastuskivi on ollut vaan ajankysymys.

Kun paikallisyhdistyksen yleiskokous on kutsuttu koolle, ja sen asialistalla on esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä valtuustoryhmän kapteenin heittäminen yli laidan, ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustajaeukko järkeilläkseen, ettei nykymuotoinen 13 kaupunginvaltuutetun ryhmä ole henkitoreissa kuin korkeintaan päiviä.

Tässä yhteydessä muistiini palaavat vuoden 2015 kevään tapahtumat Ylöjärven perussuomalaisten valtuustoryhmässä. Silloin perussuomalaisten keskuudessa taitettiin peistä paikkajaoista. Vääntö johti silloisten kaupunginvaltuutettujen Matti Ylitalon ja Pertti Johanssonin irtaantumiseen perussuomalaisista. Kaksikko perusti oman ryhmänsä. Hajoaminen merkitsi silloinkin vallan uusjakoa. Perussuomalaiset sai vuoden 2012 kuntavaaleissa yhdeksän paikkaa, ja ne hupenivat kesken valtuustokauden seitsemään. Seuraavissa eli vuoden 2017 kuntavaaleissa perussuomalaisille tuli vain kuusi paikkaa.

Jos ja paremminkin kun perussuomalaisten historiallisen iso 13-jäseninen valtuustoryhmä hajoaa, 12-jäseninen Kokoomuksen valtuustoryhmä pukee hartioilleen suurimman ryhmän manttelin. SDP:llä on 10 paikkaa, vihreillä 5 paikkaa, keskustalla 5 paikkaa, vasemmistoliitolla 3 paikkaa ja kristillisdemokraateilla 3 paikkaa.

Jos perussuomalaisista kaupunginvaltuutetuista jotkin jättävät nykymuotoiselle puolueelleen hyvästit, en usko lähtijöiden tälläkään kertaa siirtyvän muiden puolueiden ryhmiin. Lähtijä / lähtijät tullevat perustamaan oman ryhmänsä. Kun olen kuunnellut Ylöjärven eri valtuustopuolueiden edustajia, heidän sanomassaan on selkeä sävel. Osaan nykyperussuomalaisista luotetaan ja heidän kanssaan ollaan valmiita tekemään yhteistyötä. Osa on menettänyt luottamuksen; näiden kanssa tahdotaan olla vain kylmän viileässä päivän toivotuksessa.

Mahdollista, joskin tämän hetken tietojen valossa epätodennäköistä, on että myrskyn silmässä oleva Erja Pelkonen jättää perussuomalaiset. Tästä vaihtoehdosta en löisi vetoa.

Onkin päivänselvää, että puolueiden valtasuhteiden muuttuminen Ylöjärvellä johtaa kaupungin luottamustehtävien uusjakoon. Paikkajaon on vastattava ryhmien kokoa ja painoarvoa.

Viime viikolla kaupungin raiteilla liikkui jo vakava tieto, jonka mukaan kaupunginhallitus laitettaisiin uusiin puihin.

Hyvässä muistissamme on lisäksi kokoomuksen käsissä oleva juttu, eli Juho Ojareksen paluu kaupunginvaltuuston johtoon. Tämäkin asia nousee uuteen valoon, sillä suurin puolue saa kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden ja toiseksi suurin kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuden. Nämä paikat olisivat mahdollisesti menossa uusjaon jälkeen kokoomukselle ja SDP:lle.

Jolla on kuulevat korvat, on päässyt jyvälle kaupunkilaisten keskuudessa kasvavasta tyytymättömyydestä veden seisomiseen ja ummehtumiseen Ylöjärven kehittämistoimissa ja kasvun mahdollistamisessa. Kritiikki kohdistuu monissa osoitteissa nimenomaan paikoilleen jumittuneeseen asukasmäärään. Monet ylöjärveläiset kellokkaat ja silmäätekevät janoavat nimenomaan kaupungilta raikkaita ideoita ja päänavauksia – lunastuksia lupaukselle, jonka mukaan Ylöjärvi olisi rohkea edelläkävijä.

Ylöjärven poliittinen tulevaisuus on nyt aidosti valinkauhassa. Suuri yleisö suorastaan janoaa, että päättäjät vihdoinkin käärisivät hihansa ja tarttuisivat Ylöjärven kasvu- ja kehitysvipuun vääntäen kaupungille uudenlaisen asennon. Ihmiset ovat kyllästyneet sapelien kalisteluun ja krooniseen riitelemiseen. Vain rikkaalla kunnalla on vara moiseen voimavarojen hukkaamiseen.