Metsähallituksen Metsätalous Oy on julkaissut vastineen mielipidekirjoitukseeni koskien Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistämistä. Ilkka Korhonen ja Eeva-Liisa Jorri kirjoittavat, että valtion maista on 32 prosenttia rajattu metsätalouskäytön ulkopuolelle. Suojeluun on varattu 24 prosenttia.
Luonnonsuojelulakiin perustuvien kansallispuistojen osuus on 10,4 prosenttia. Muu osa suojelluista alueista on pääosin valtioneuvoston soidensuojeluohjelmaan liittyviä, usein hyvin vetisiä suoalueita. Metsäalueiden suojelu on etupäässä nykyisten kansallispuistojen varassa. Talouskäytön ulkopuolelle jätetyillä kohteilla ei ole taloudellista käyttöä.
Luontokadon torjunta edellyttää välittömästi kaikkien yli satavuotiaiden metsien säilyttämistä. Valtiolla tulee olemaan Etelä-Suomessa välttämätön velvoite suojella kaikki arvokkaat metsäalueet, koska pääosa metsistä on yksityisomistuksessa. Tämäkään ei riitä, vaan niin valtion maiden metsä- kuin suoalueita tulee jatkossa vuosien mittaisilla ohjelmilla ennallistaa suojeluun ja samalla torjua muuten vääjäämätön luontokato. Montrealin sopimuksen tavoite luontokadon selättämiseksi on vain seitsemän vuoden päässä.
On toki selvää, että metsätalous Oy:n virkahenkilöt joutuvat puolustamaan nykyistä linjaa. Mutta linjan on pakko muuttua ja nykyisenkaltaisen poliittisen ohjauksen vastuuministeriössä on pakko muuttua. Luonnon kantokyvyn turvaaminen ja jatkuvasti kiihtyvä luonnon köyhtyminen edellyttää Etelä-Suomen valtion metsissä aivan toisenlaista lähestymistapaa ja toimintalinjaa.
Suojelu ja ennallistaminen pitäisi ensivaiheessa kohdistaa erityisesti jo olemassa olevien suojelualueiden yhteyteen. Juuri sen vuoksi esitys Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen yhdistäminen on niin tärkeä.
Valtion monikäyttömetsissä jopa kansallispuistojen välialueella ikärakenne on alle 60 vuotta. Päätehakkuut tehdään aivan liian varhain. Luonnon monimuotoisuutta ei nykytoimenpitein turvata edes valtion monikäyttömetsissä.
On huolestuttavaa, että valtionmetsissä edelleen hakataan vanhoja metsäkuvioita. Muun muassa Riuttaskorvessa. Ari Aallon valtakunnallisessa inventoinnissa löydettyjen arvokohteiden päälle sijoittuu laajasti Metsähallituksen hakkuuilmoituksia. Ari Aalto toteaakin Tampereen elokuvafestivaaleilla esitetyssä Ruoveden lukiolaisten filmissä: ”valtion metsät on niin rajusti hakattu, että järeää ja laadukasta tukkipuuta ei ole enää kuin näillä noin satavuotiailla erityskohteilla”.
Metsähallitus on toisaalla purkanut jopa aarnialuepäätöksiään ennen hakkuita.
On valitettavaa, että Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja esti tänä keväänä 1 600 hehtaarin Riuttakorven suojelun keskeisenä luonnon askelkivenä lajistoytiminä toimivien kansallispuistojen välissä. Uusi hallitus onkin luontokadon torjunnassa isojen haasteiden edessä.
Hannu Raittinen
puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Ylöjärvi ry.
