Suomalaiset ovat kuopsuttaneet maata ainakin niin kauan kuin historiankirjoitus muistaa. Tai voitaneen suosiolla sanoa, että näin on tehty aina. Maasta on saatu ruoka pöytään, mutta maata on haluttu parannella myös silmäniloksi. Puutarhanhoitoa voisikin pitää suomalaisten kansallisharrastuksena. Näin keväisin on vuodesta toiseen nähtävissä selvä puutarhabuumi.
Erilaiset luvut kertovat hyvin suomalaisten innostuksesta puutarhaan. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna 3 050 puutarhayritystä. Pinta-alallisesti tärkeimmät avomaavihannekset olivat tarhaherne (4 363 hehtaaria), porkkana (1 584 hehtaaria) ja ruokasipuli (1 287 hehtaaria). Avomaavihannessato oli viime vuonna 189 miljoonaa kiloa. Marjasato oli 20 miljoonaa kiloa, josta mansikan osuusi oli 16 miljoonaa kiloa Kasvihuonevihanneksia tuotettiin 89 miljoonaa kiloa, josta kurkkua oli 50 miljoonaa kiloa. Tomaattia tuotettiin 34 miljoonaa kiloa. Koristekasveja kasvatettiin kasvihuoneissa 113 hehtaarin alalla.
Luvut ovat isoja, mutta silti puutarha-alastakin voidaan olla hieman huolissaan. Energiakriisi laittoi kasvihuonekasvattajat koville, ja monia kasvihuoneita olikin talven yli tyhjillään. Myös kuluttajien ostovoiman selvä heikkeneminen vaikuttaa puutarha-alan elinvoimaan.
Paras tapa tukea on ostaa kasvikset ja marjat läheltä, vaikka niitä sitten ostaisi vähemmän kuin ennen. Lähellä tuotetun tuoreen vihanneksen makua ei kuitenkaan voita mikään ulkomailta tuote halpatuote.
Tällä viikolla Ylöjärven Uutisten teemasivuilla puutarha- ja lähiruoka-aihetta käsitellään todella monelta kantilta.
