Seitsemän vuotta Teivon Ravirata Oy:n toimitusjohtajana toiminut Päivi Lehtonen nostaa monipuolisen työnsä huippuhetkiksi kaikki ravipäivät. Niissä on aina suuren kansanjuhlan tuntua. Lehtoselle ovat olleet antoisia ja merkityksellisiä myös ihmisten tapaamiset. Ravikansa synnyttää omanlaisensa myönteisen ilmapiirin. Lehtonen toivoo, että Toto-pelien myynnillä ja ravikilpailujen määrällä mitattuna maamme toiseksi suurin ravirata heti Vermon jälkeen säilyttäisi elinvoimaisuutensa ja monipuolisuutensa.
Päivi Lehtonen sanoo, että suuri osa suomalaisista tietää, missä Teivon ravikeskus sijaitsee. Monipuolisena tapahtumakeskuksena palveleva kavioura osataan asemoida Suomen kartalla Tampereen ja Ylöjärven rajapintaan. Teivo on yksi kaupunkiseudun tunnetuimmista maamerkeistä.
Teivossa on tämän vuoden aikana 39 ravit. Siellä järjestetään vuosittain lämminveristen ja suomenhevosten Kriterium. Tämän vuoden karsinnat kilpaillaan tiistaina 19. syyskuuta ja loppukilpailu on lauantaina 30. syyskuuta.
Lehtonen muistuttaa, että Teivo on valtakunnallisesti arvostettu ravikeskus, koska siellä on useiden hevostallien ja hevosklinikan lisäksi ainutlaatuinen ravikoulu.
– Ravipäivä on aina odotettu ja uniikki tapahtuma. Ravipäivät ovat antaneet minulle hyvin paljon.
Ravi- ja hevosväki muodostaa vahvan sosiaalisen verkoston ja yhteisön. Niiden voimavarana on vuorovaikutteinen yhteisöllisyys.
– Toimitusjohtajan työssäni ihmisten tapaamiset, heidän kanssaan tekeminen olivat koko homman suola. Ravi- ja hevosyhteisö on samanlainen kuin sauna; niissä ihmiset ovat aina samanvertaisia keskenään. Mielenkiinnon kohde on yhteinen. Enpä tiedä mitään muuta lajia, jossa harrastajat ja kannattajat ovat niin tiiviissä vuorovaikutuksessa kuin hevosten maailmassa.
Teivon merkitys säteilee koko kaupunkiseudulle
Päivi Lehtonen teroittaa, ettei Teivon ravikeskus muodosta omaa saarekettaan, vaan kavioura on osa koko ympäröivää yhteiskuntaa.
– Toto-pelit ovat isossa roolissa niin raveja järjestävien ratojen kuin koko hevosurheilun vinkkelistä.
Lehtonen muistuttaa, että Teivon kaltainen monipuolinen tapahtuma- ja palvelukeskittymä tarjoaa paljon työtä ja pyörittää monipuolisesti euroa.
– Teivolla on verrattain iso rooli aluetalouden toimijana. Raveihin ja muihin kaviouralla järjestettäviin tapahtumiin, kuten konsertteihin, messuille ja näyttelyihin osallistuvat ihmiset käyttävät paljon muun muassa ravintola- ja yöpymispalveluja. Raviradat ovat tärkeässä asemassa koko matkailubisneksessä. Kun ihmiset matkaavat raveihin, he käyvät useasti muissakin nähtävyyksissä.
Lehtonen korostaa, että moni-ilmeinen hevostalous on iso asia koko Suomessa.
– Sen tarkka euromääräinen vaikutus on vaikea laskea, koska ala on niin monitasoinen. Siihen kuuluu kasvattamista, hoitamista, jalostamista sekä valmentamista.
Lehtonen lisää, että esimerkiksi koronapandemian aika herätti ihmisten kiinnostuksen ja innostuksen hevosta kohtaan. Ihmiset löysivät muun muassa kimppaomistuksen uudella innolla.
– Huomionarvoista on, että nimenomaan Suomessa on hyvä mahdollisuus harrastaa hevoslajeja monipuolisesti.
Kauneus ja voima vetoavat ihmisiin
Hevosten määrän maassamme ennustetaan kasvavan nykyisestä 75 000:sta 90 000 hevoseen vuoteen 2030 mennessä. Alan kasvu kertyy pitkälti harrasteratsujen määrän lisääntymisestä. Kymmenen viime vuoden aikana ratsutallien määrä on kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä vajaa puolet hevosista elää maatiloilla.
Päivi Lehtonen tietää, että hevosten kauneus, sielukkuus ja voima vaikuttavat suuresti ihmisiin. Niissä ominaisuuksissa piilevät hevosen vetovoimatekijät.
– Monessa yhteydessä hevosella on tärkeä palvelijan rooli. Esimerkiksi suomenhevosen asema arjen työssä on vailla vertaansa.
Lehtonen korostaa, että jokainen hevonen on oma yksilönsä, uniikki persoonansa niin kuin me ihmisetkin olemme.
– Mitä enemmän ja monipuolisemmin olemme tekemisissä hevosen kanssa, sitä enemmän siitä paljastuu yksilöllisiä ominaispiirteitä. Tosiasia on, että ihminen oppii paljon hevoselta. Hevosen perusolemukseen kuuluvat herkkyys ja viisaus. Tunnen itseni suorastaan etuoikeutetuksi, kun olen tekemisessä hevosten kanssa.
– Hevosesta saa lojaalin kaverin. Sen toimia seuratessani, olen useasti jäänyt miettimään, miksi hevonen toimi tänään juuri niin kuin se toimi.
Lehtonen huomauttaa, että hevoset oppimat lukemaan myös ihmisten käyttäytymistä. Hänen mukaansa hevosilla on tarkat hoksottimet.
Lehtonen varoittaa liiallisesta eläinten inhimillistämisestä. Hän korostaa, että eläimillä on omat piirteensä ja tarpeensa.
– Eläimiä ei pidä muuttaa muuksi. Esimerkiksi hevosissa on sisäsyntyisenä halu juosta ja kilpailla.
Suomenhevonen on iso juttu
Suomenhevosella on pitkä ja kunniakas historia. Päivi Lehtosen mukaan suomalaisten on tehtävä kaikkensa nimenomaan suomenhevosen hyväksi.
– Suomenhevonen on oma hevosrotunsa, ja se on kantakirjattu. Jalostaminen on korkealla tasolla.
Lehtonen teroittaa, että suomenhevosen jalostamisen jatkuvuus on erittäin merkittävä ja kauaskantoinen asia.
– Kaiken kaikkiaan suomenhevonen on syytä nostaa esille aina, kun se on mahdollista. Meidän on muistettava, että suomenhevosen rotu on meidän omissa käsissämme, muualta emme saa apuja sen vaalimiseen.
Lehtosen mukaan Suomi on kansainvälisesti eri mittasuhteisiinsa nähden merkittävä hevos- ja hevosurheilumaa. Hänen mielestään suomalaisten kannattaa pitää kiinni saavuttamistaan asemista.
– Pohjoismaiden välinen yhteistyö on täysin oma luku ja tärkeä asia.
