Kansallispuistot ovat laaja-alaisia lakiin perustuvia suojelualueita, joilla luontokadon torjunnassa ja metsäluonnon suojelussa on merkittävä rooli.
David Attenborough on esittänyt kirjassaan, Yksi elämä yksi planeetta, polun, millä globaalia luontokatoa voidaan torjua ja turvata luonnon kantokyky perustamalla riittävä määrä villiinnytettäviä maa- ja vesialueita.
Kansallispuistot ja muut suojelualueet Etelä-Suomessa ovat juuri niitä villiinnytettäviä alueita, joilla luontokatoa torjutaan ja samalla luodaan myös perusta metsä- ja luonnonsuojelulailla sekä metsäsertifikaateilla ohjattaville toimenpiteille yksityismetsien monimuotoisuuden varmistamiseksi.
Montrealin YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpano edellyttää nopeita toimia erityisesti Etelä-Suomessa luontokadon pysäyttämisen ja luonnon tilan vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Aikaa on vain 7 vuotta.
Katse Etelä-Suomessa kohdistuu vääjäämättä valtion metsiin, joista 750 000 hehtaaria sijoittuu Kokkola-Iisalmi linjan eteläpuolelle. Täällä mannerkansallispuistoja on 20 kpl keskikooltaan 3500 ha ja vain 8% Suomen mannerkansallispuistoistojen kokonaisalasta.
Pirkanmaalla on edellä mainituista valtion metsistä 15 prosenttia runsaat 100 000 hehtaaria, josta Pirkanmaan kolme kansallispuistoa kattaa 11 700 hehtaaria. Metsistä Pirkanmaalla on suojeltu noin kolme prosenttia maa-alasta, kun tavoite on 10 prosenttia. Pirkanmaan valtion metsiin niiden kokonsa vuoksi tulee jatkossa kohdistumaan huomattavia valtakunnallisia paineita metsien arvokohteiden säilyttämiseksi ja luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on uudistanut vuonna 2020 tehdyn aloitteen ympäristöministeriölle Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämisestä 11 000 hehtaarin laajennuksella seuraavalla hallituskaudella.
Valtakunnallisessa valtion maiden vanhojenmetsien inventoinnissa on löydetty em. laajennusalueelta luontoarvoiltaan merkittäviä alueita. Riuttaskorven virkistysmetsässä Metsähallituksella on laajoja hakkuusuunnitelmia näiden arvokkaiden metsäkuvioiden päällä. Tämäkö on syy, miksi Metsähallituksen Metsätalous oy:n toimitusjohtaja esti sähköpostillaan maa- ja metsätalousministerille 1 600 hehtaaria Riuttakorven suojelun ja liittämisen valtioneuvoston vuonna 2023 hyväksymään 30 000 hehtaarin suojelupakettiin.
Uuden kansallispuiston perustaminen edellyttää maakunnan ja kuntien hyväksyntää ja aktiivisuutta. Salla halusi ja sai kansallispuiston viime vuonna. Seuraavalla vaalikaudella on Etelä-Suomen kansallispuistoverkon kehittämisen vuoro.
Luonnonsuojelupiiri ja paikallisyhdistykset ovat tehneet maakuntaliitolle ja sijaintikunnille esityksen hanke-ehdotuksista Ympäristöministeriön hallitusohjelmavalmisteluun. Luonnonsuojelupiiri on esittänyt myös kansallispuistojen yhdistämisvarauksen nostamisesta valmisteilla olevaan maakuntakaavaan, mikä olisi vahva signaali Pirkanmaan sitoutumisesta hankkeeseen.
Luontokadon torjunnan välttämättömyys tunnustetaan kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Ympäristövaalitentissä eduskuntapuolueiden edustajat yhtä lukuun ottamatta olivat valmiit 10 prosentin suojeluun Etelä-Suomessa ja kansalaisistakin lähes puolet ovat huolestuneita luontokadosta. Nyt kannattaisi siis Pirkanmaan olla aktiivinen: tarjolla voisi olla Etelä-Suomen suurin 21 000 hehtaarin kansallispuisto.
Hannu Raittinen
DI, Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen, puheenjohtaja ja Pirkanmaan piirihallituksen jäsen
