Jääkiekko on laji, jossa seurojen valmentajat, joukkueenjohtajat ja huoltajat ottavat suurta vastuuta kiekko- ja kasvatustaitojen opettamisesta. Liikkumalla ja harrastamalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja ja toimimaan osana ryhmää. Liikunnalla yleisesti on lapsille myös monia terveysvaikutuksia.
Ylöjärven Jäähalli Oy on nostamassa seuraavaksi kaudeksi jäämaksuja reilusti. Ympäryskunnissa jäämaksut ovat keskiarvolla katsottuna 101 euroa kun taas Ylöjärvellä uusi hinta 60 minuutin ajalle on 163,2 euroa. Seurat ja lasten vanhemmat tulevat maksamaan siitä, ettei yhtiö ole osannut hoitaa ja kehittää asioita. Hallissa on paljon tyhjiä vuoroja, mikä vaikuttaa hintojen nousuun. Tämän voi todentaa jäähallin seinässä olevasta vuorolistasta. Ympäryskunnissa on käytössä Timmi-järjestelmä, jossa seurat saavat varata tyhjillään olevia vuoroja. Vastaavaa järjestelmää ei kuitenkaan Ylöjärvellä ole. Jäähalliyhtiö on jäänyt kehittämistoimissa 1990-luvulle, olisiko siis aika tehdä asialle jotain. Siinä vaiheessa, kun yritys tuottaa tappiota vuosi toisensa perään tulisi varmasti jokaiselle mieleen harkita yläportaan osaamista yhtiön pyörittämisessä.
Jäähalli alkaa olemaan jo remontin tarpeessa useiden vuosien käytön jäljiltä. Tähän toivottavasti on varauduttu jo, vai onko? Kaupunki ei voi, eikä sen pidä, laittaa rahaa yhtiöön, jota ei osata hoitaa. Se on kuin heittäisi rahojaan roskiin. Kaupunki voi kuitenkin omassa yhtiössään määrittää kuinka osaavasti sitä johdetaan. Olisiko hyvä katsastaa ympäryskuntien toimintatapoja ja muokata niitä omiin tarpeisiin sopiviksi. Olisiko myös mahdollista käyttää innovatiivisuutta osana johtamista ja keksiä uusia tapoja toimia tehokkaammin. Olisiko mahdollista olla enemmän yhteydessä hallilla pelaavan seuran kanssa.
Kaikki tehtävät seuratoiminnassa hoidetaan vapaaehtoisvoimin. Vanhemmat toimivat joukkueenjohtajina, valmentajina, huoltojoukkoina ja niin edelleen. Monia viikonloppuja käytetään keräten tuottoja joukkueelle, jotta edes kohtuulliset kausimaksut olisivat mahdollisia. Seuran on vaikea sopeuttaa talouttaan vähentämällä menoja, koska tällä hetkellä ne juuri ja juuri onnistuvat toteuttamaan perustoimintonsa. Muut eri lajien harrastajat treenaavat Ylöjärven kaupungin tiloissa, mutta vastaavaa ongelmaa heillä ei ole, koska muut kaupungin tilat ovat paljon halvempia. Toteutuuko tässä se yhdenvertaisuus, jota peräänkuulutetaan, kun avustuksia jaetaan?
Jääkiekkoilevan lapsen vanhempana runsaat kausimaksujen nostot ajavat meidät harrastamaan ympäryskuntiin halvemmille jäille. Jos lapsimäärä vähenee entisestään ja joukkueita ei saada kasattua niin tulevaisuudessa junnukiekkoa ei enää pelata Ylöjärvellä. Sitähän me emme halua.
Jenni Kulmala
