Hyvinvointialueelle vaaditaan työrauhaa, riittävää rahoitusta ja toimia työvoimapulan helpottamiseksi

Pirkanmaan hyvinvointialue on toiminut vajaat neljä kuukautta. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola toivoo, että maamme tuleva hallitus antaa uutukaisille hyvinvointialueille työrauhan. Hänen sydämellään ovat lisäksi riittävä rahoitus ja henkilöstö. Pirkanmaan hyvinvointialue palvelee liki 530 000 pirkanmaalaista. Hyvinvointialue työllistää kaiken kaikkiaan noin 20 000 työntekijää. Sen budjetti on noin kaksi miljardia euroa. (Kuva: Rami Marjamäki)
Pirkanmaan hyvinvointialue on toiminut vajaat neljä kuukautta. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola toivoo, että maamme tuleva hallitus antaa uutukaisille hyvinvointialueille työrauhan. Hänen sydämellään ovat lisäksi riittävä rahoitus ja henkilöstö. Pirkanmaan hyvinvointialue palvelee liki 530 000 pirkanmaalaista. Hyvinvointialue työllistää kaiken kaikkiaan noin 20 000 työntekijää. Sen budjetti on noin kaksi miljardia euroa. (Kuva: Rami Marjamäki)

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu on ollut uutukaisilla hyvinvointialueella vasta vajaan neljän kuukauden ajan. Kyseessä on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Pirkanmaan hyvinvointialue tuottaa palvelut lähes 530 000 pirkanmaalaiselle. Hyvinvointialueen rakentajat ihmettelevät, miten monet ajattelevat mammuttimaisen uudistuksen toteutuvan pienessä hetkessä. Muiden muassa hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola vaatii nyt hyvinvointialueelle työrauhaa. Samalla linjalla ovat useat pirkanmaalaiset vastavalitun eduskunnan kansanedustajat.

Pirkanmaan hyvinvointialue on asukasmäärällä mitattuna maamme suurin hyvinvointialue. Hyvinvointijohtaja Marina Erholalla on vakavat terveiset hallitustunnustelija Petteri Orpolle ja uuden hallitusohjelman laatijoille.

Erhola vaatii työrauhaa.

– Hyvinvointialueille ei tässä vaiheessa saa lisätä velvoittavia tehtäviä. Nyt tarvitaan parin vuoden jakso, jonka aikana pystymme saavuttamaan meille annetut tavoitteet. Tarvitsemme aikaa myös toimintamme kehittämiseen.

Erhola odottaa seuraavalta hallitukselta myös toimia työvoimapulan helpottamiseksi.

– Aloituspaikkojen lisäämisen ohella pitää nopeasti käynnistää tehtäväjakojen uudelleenarviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön tuore tiekartta nostaa saman teeman esiin. Ministeriön lähtökohta on kannatettava. Työnjaon ja tehtävärakenteen kehittämisessä on tärkeää, että sote-ammattihenkilöiden työ kohdennetaan kunkin ammattiryhmän koulutusta vastaaviin tehtäviin.

Erholan mielestä hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuutta on voitava tarkastella kokemuksen tuoman tiedon varassa.

– Rahoitusmallia voidaan arvioida vasta nyt, kun toiminta on käynnistynyt; onko kannustavuutta riittävästi ja vastaavatko eri kertoimet palvelutarvetta. Lisärahoituksen osalta tarvitaan mieluummin yleiskatteellista rahoitusta kuin kohdennettuja kertaeriä.

Ikonen ja Lyly tuntevat Pirhan arjen

Uudessa eduskunnassa on kaksi vahvaa poliitikkoa, jotka tuntevat Pirkanmaan hyvinvointialueen arjen tarkasti.

Eduskunnan suurimpaan eli kokoomuksen ryhmään kuuluva Anna-Kaisa Ikonen on ollut Tampereen pormestarina. Lisäksi hän on Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluevaltuuston varapuheenjohtaja.

Ikonen kiittelee, että Pirkanmaan hyvinvointialueen johdolla on alettu valmistella kansallista sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskusta, joka tuo tietoa ja mittareita hoidon ja toiminnan kehittämiseen. Hän muistuttaa, että Pirkanmaalla myös mielenterveyspalveluiden tilanne on ollut haastava. Mielenterveyspalveluita on pystyttävä kehittämään jatkossa.

Ikonen muistuttaa, että kokoomus julkaisi eduskuntavaalien alla soten korjaussarjan eli näkemyksen siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi uudistaa.

– Nostimme esiin muun muassa Kela-korvauksen leikkauksen perumisen ja korvauksen kehittämisen sekä palveluseteleiden ja monituottajamallin hyödyntämisen sekä terapiatakuun, jotta ihmiset saadaan jonoista hoitoon.

– Uskomme ihmisen oikeuteen valita myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tärkeintä kaikissa sote-palveluissa on palvelun laatu ja vaikuttavuus, ei se, kuka palvelun tuottaa. Yhteisten veroeurojemme tehokasta käyttöä lisäisi esimerkiksi eri alueilla hyviksi havaittujen ja toimivien käytäntöjen laajentaminen koko maahan, yksikkökustannusten tarkastelu ja digitalisaation hyödyntäminen. Tähän liittyy kiinteästi nopea hoitoon pääsy, ennaltaehkäisy ja palveluiden tarjoaminen sujuvasti ja riittävän ajoissa, jotta ongelmiin myös voidaan puuttua ajoissa.

Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Arto Satonen korostaa työrauhan tärkeyttä.

– Uusi hallitus varmaan tekee joitakin muutoksia, mutta niiden on oltava hyvin harkittuja. Muutokset ratkeavat hallitusneuvotteluissa. Tärkeää olisi saada lisättyä palvelutuotannon kustannustehokkuutta. Parhaimpien alueiden käytännöissä tulee heikompien alueiden ottaa opiksi, Satonen pohtii.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluevaltuuston puheenjohtaja Lauri Lyly, sd., teroittaa, että juuri toimintansa aloittaneille hyvinvointialueille pitäisi antaa työrauha viedä aloitetut toimintatapojen muutokset ja kehittämistoimenpiteet loppuun sekä katsoa, mitä ne tuovat tullessaan.

– Isoja lisämuutoksia tähän alkuun ei pitäisi tehdä. Enemmänkin pitäisi saada varmuutta, että riittävä rahoitus on turvattu niin palvelutarpeen kasvuun kuin henkilökunnan palkkoihin nähden. Kokemukset tästä liikkeelle lähdöstä ja olemassa olevista hoitojonoista antavat osviitan muutostarpeista.

Lylyn mielestä hyvinvointialueiden perusrahoitus on turvattava, investointeihin pitäisi olla riittävä lainavaltuus ja muutoskulut on korvattava kuten tieto- ja viestintäohjelmistot.

– Itse uskon, että mikäli perusrahoitus on kunnossa, Pirkanmaan hyvinvointialue hoitaa toimintoja kehittämällä ja riittävällä henkilökunnalla tarvittavat palvelut kohtuullisen hyvin.

Lyly sanoo, että nykyisen hyvinvointialueiden perusrahoituksen, joka on noin 23 miljardia euroa, pitäisi kasvaa ja seurata palvelutarpeen kasvua.

– Mikäli rahoituksen kasvua leikataan kehittämistoimilla saatua hyötyä voimakkaammin, johtaa se palvelujen heikkenemiseen, niiden saatavuuden vaikeutumiseen ja leikkaustarpeisiin hyvinvointialueilla. Tämä perusrahoituksen euromäärä on seuraavan vuoden ja seuraavien vuosien tärkein luku valtion budjetissa. Se määrää, miten hyvinvointialueille käy.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen on huolissaan hyvinvointialueiden rahoituksesta. Hänen mukaansa tulevan hallituksen on huolehdittava hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta. Hän oli viime kaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

– Lisäksi hallituksen säätämät lait hoitoon pääsyn nopeuttamisesta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta on pidettävä voimassa, eikä tule purkaa sitä tehtyä lainsäädäntöä, joka on laadittu parantamaan ihmisten yhdenvertaisuutta.

Aikaa ja tarvittavat voimavarat

Keskustan Pirkanmaan ainoa kansanedustaja Jouni Ovaska muistuttaa, että sote-uudistus tuli voimaan vasta tämän vuoden alussa.

– Alueille on tärkeää antaa tässä vaiheessa työrauha. Nyt hallitus- ja eduskuntapolitiikalla pitää tukea käytännön työtä hyvinvointialueilla ihmisten palveluiden parantamiseksi.

Ovaskan mielestä tavoitteena pitää olla etenkin lähipalveluiden turvaaminen.

– Alueiden erityispiirteet on otettava huomioon rahoituksessa.

Ovaskan mukaan hallitusohjelmaan on kirjattava konkreettisia keinoja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio arvioi, että sote-uudistusta säädettäessä sen rahoitus jäi vähemmälle huomiolle, eivätkä myöskään toivotut säästöt toteudu. Hän sanoo, että monilla hyvinvointialueilla on lisäksi suuria vaikeuksia löytää osaavaa henkilökuntaa.

– Hyvinvointialueiden rahoituksen ja tehtävien on vastattava toisiaan. Alueille on annettava tosiasialliset mahdollisuudet järjestää palveluita käytössään olevien määrärahojen puitteissa, Savio toteaa.

Savion mukaan Pirkanmaalla tilanne ei ole pahimmasta päästä, mutta ongelmiakin on. Esimerkiksi terapiapalveluihin on erittäin pitkät jonot, jotka on saatava purettua pikaisesti.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus pitää henkilöstövajeen ratkaisemista akuuteimpana haasteena.

– Koko hyvinvointialueiden toiminta on kriittisen riippuvainen siitä, onko meillä riittävästi osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa. Kaikki mahdolliset keinot on mietittävä ja otettava käyttöön asian ratkaisemiseksi. Avustavaa henkilökuntaa on saatava lisää, ammattihenkilöiden on pystyttävä keskittymään ydintehtäviinsä, johtamista, osallistamista ja alan houkuttelevuutta on parannettava. Eläköityneille ammattihenkilöille on luotava niin vahvat verotukselliset houkuttimet palata ainakin osa-aikaiseen työhön, että heistä saataisiin nopeasti apua akuuttiin kriisiin. On lähdettävä nopeasti pilotein liikkeelle. Opiskelijoiden potentiaali on myös hyödynnettävä. Samanaikaisesti omaishoitajista ja heidän jaksamisestaan on nykyistä paremmin huolehdittava.

Tanus sanoo, että kertynyt hoitovaje, pitkät hoitojonot, tutkimuksiin ja hoitoon pääsy on iso haaste.

– Sen taklaamiseksi on otettava käyttöön kaikki monituottajamallin tehokkaat keinot ja resurssit. Yksityinen sektori on otettava tiiviisti mukaan, samoin inhimilliset, hoidon ja hoivan saatavuutta parantavat innovaatiot.

Tanus toteaa, että rahoituksen todellinen ja oikea taso on arvioitava ja toteutettava. Kelakorvauksia on myös uudistettava ja tehokkaasti hyödynnettävä.

– Liikkuminen, painonhallinta, diabetes, aivoterveys, mielenterveys ja niin edelleen. On otettava kaikki mahdolliset keinot kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla näiden haasteiden ratkaisemiseen.

MATTI PULKKINEN