Moni on jo valintansa tehnyt, mutta vielä on rutkasti niitä, jotka miettivät, kenelle äänensä eduskuntavaaleissa antaisi. Valintaa onkin syytä harkita tarkkaa, jotta jälkeenpäin ei harmita.
Valinnan tekemisessä auttavat aika usein medioiden julkaisemat vaalikoneet, joissa voi käydä vastaamassa samoihin kysymyksiin ehdokkaiden kanssa. Vaalikoneet sitten näyttävät ne ehdokkaat, jotka ovat väittämistä eniten samaa mieltä oman näkemyksen kanssa.
Vaalikoneet ovatkin ehdottomasti hyvä lisäpalvelu edustukselliselle vaalidemokratialle, koska vaalikoneiden avulla mediat aktivoivat ihmisiä kiinnostumaan politiikasta ja äänestämään.
Toisaalta pitää muistaa, että vaalikoneita ja niiden kysymyksiä on vaikea laatia täysin arvovapaasti. Tutkija Sami Borg ja yliopistonlehtori Kari Koljonen muistuttavatkin tutkimuksessaan joidenkin tutkijoiden olevan sitä mieltä, että vaalikoneiden tapa typistää vaalit ja politiikka suppeaan joukkoon mielipidekysymyksiä ei anna oikeaa kuvaa sen paremmin vaaleista, demokratiasta kuin politiikastakaan.
Toki vaalikoneet ovat kehittyneet vuodesta 1996, jolloin Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen EU-vaalien yhteydessä. Silti yhä tänä päivänä vaalikoneisiin valituista kysymyksistä, niiden aiheista ja tasapainosta voidaan olla montaa mieltä.
Viime eduskuntavaaleissa noin puolet äänioikeutetuista käytti vähintään yhtä vaalikonetta. Vaalikoneilla on siis valtaa.
Vaalikone ei missään nimessä ole huono apuväline, mutta ehkä vaalikoneen tulosten rinnalla äänestäjän kannattaisi tutustua ehdokkaisiin myös muulla tavoin. Paras on tietysti käydä tervehtimässä ehdokasta vaalikojuilla tai jopa soittaa ehdokkaalle. Näin ainakin ihminen nimen ja numeron takana tulisi paremmin tutuksi.
