Tulevat kansanedustajat käyttävät maamme korkeinta päätäntävaltaa esimerkiksi säätämällä lakeja ja päättämällä valtion budjetista.
Budjettivaltaa käyttäessään kansanedustajat päättävät muun muassa siitä, käytämmekö 185 miljoonaa euroa yksityisautoilua suosiviin Lempäälän metsiä halkoviin moottoriteihin vai kohdennammeko summan esimerkiksi vanhusten ja vammaisten hoivapalveluihin.
Näin yksinkertaista ja mustavalkoista päätöksenteko ei tietenkään ole, mutta periaate on tämä. Se, mihin yhteiskunnassa panostetaan ja mistä tingitään, on aina arvovalinta.
Laadukkaat ja kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki. Ne ovat niin vahvasti ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia palveluita, että niiden laadusta ja määrästä ei pidä etsiä lyhytnäköisiä säästöjä. Vanhusten ja vammaisten palvelut ovat huonolla tolalla, ja lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Näiden palveluiden kuntoon saattamiseen on välttämätöntä löytää riittävä rahoitus.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta vaatii nopeita toimia. Jos emme tee niitä nyt, lasku tulee myöhemmin olemaan todella suuri. Meidän on suojeltava myös lähiluontoa, jonka virkistysarvoja emme voi vähätellä.
Vaikka ilmasto- ja luontotoimet vaativat panostuksia, toisaalta ympäristön kannalta parhaat valinnat, kuten kiertotalous, uusiutuva energia ja energiatehokkuus, ovat usein myös kustannuksiltaan edullisimpia. Ympäristötoimet myös lisäävät alalle työpaikkoja ja tuovat Suomeen kansainvälisiä investointeja. Meillä on hyvät mahdollisuudet rakentaa vihreästä teknologiasta Suomen uusi vientivaltti ja kestävän talouden veturi.
Myöskään koulutuksesta meillä ei ole varaa leikata. Koulutukseen satsaaminen ei ole vain kuluerä vaan mitä tuottavin sijoitus tulevaisuuteen.
Koululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet suurelta osin aiempien koulutusleikkausten vuoksi. Koulutusleikkaukset leikkaavat paitsi koulutuksen tasoa myös mahdollisuuksia vähentää kouluväkivaltaa ja ottaa huomioon erityistä tukea tarvitsevat oppilaat. Nykyhallitus on palauttanut koulutuksen rahoitusta, mutta edelleen kouluissa on liian suuria ryhmäkokoja ja liian vähän opetuksen ja oppilashuollon henkilökuntaa.
Suomi kärsii osaajapulasta, joten korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisättävä. Samoin opintotuki on nostettava sellaiselle tasolle, että opiskelijat voivat opiskella ilman lainanottoa ja työssäkäyntiä lukukausien aikana. Perustulo ratkaisisi tämänkin ongelman, mutta ennen kuin siihen päästään, opintotuki on nostettava riittävälle tasolle.
Jos emme säästä sotesta ja koulutuksesta, mistä sitten? Useiden miljardien säästöt saadaan esimerkiksi lakkauttamalla kaikki ympäristölle haitalliset tuet, luopumalla turhista tiehankkeista ja tunnin junista, säätämällä luontohaittamaksuja sekä torjumalla tehokkaasti veronkiertoa.
Politiikka on arvovalintoja. Annathan äänesi arvoisellesi ehdokkaalle!
Tiina Wesslin
YTM, aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)
