Mitä kansanedustaja tekee ja missä voin äänestää?

Mitkä ovatkaan eduskunnan tärkeimmät tehtävät? Montako kansanedustajaa Pirkanmaalta valitaan ja miten? Missä voin äänestää? Tämän jutun avulla otat haltuun kevään eduskuntavaalien tärkeimmät faktat ja aikataulut Ylöjärvellä.
Eduskunnan täysistunnot pidetään Arkadianmäen eduskuntatalon pyöreässä täysistuntosalissa. (Kuva: Hanne Salonen / eduskunta)

Eduskunta ja kansanedustajat:

Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Eduskunta myös valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa. Lisäksi se hyväksyy tärkeimmät Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja vaikuttaa Euroopan unionin asioihin. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa. Edustajat kuuluvat eduskuntaryhmiin.

Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Vaalipiirijaon avulla varmistetaan, että myös harvaan asutut alueet ovat edustettuina eduskunnassa. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä suhteessa kaikkien Suomessa asuvien Suomen kansalaisten lukumäärään kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja.

Kansanedustaja on lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija. Iso osa kansanedustajan viikosta kuluu valiokunnissa ja täysistunnoissa, mutta Eduskuntatalo ei ole kansanedustajalle ainoa paikka tehdä työtä.

Eduskuntavaalit:

Suomen perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Pirkanmaan vaalipiiristä valitaan eduskuntaan 20 kansanedustajaa.

Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset. Välitön vaalitapa tarkoittaa sitä, että äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, että vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset eivät saa tietää, kenelle äänestäjä on äänensä antanut tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.

Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos puolue esimerkiksi saa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa äänestetään vain henkilöä. Suomessa suhteellisen vaalitavan laskentamenetelmänä sovelletaan niin sanottua d´Hondtin menetelmää. Suomen vaalijärjestelmä (pois lukien presidentinvaali) on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta.