Yle uutisoi (7.3.23), että ’Kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia nuorista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa. Kaikkien aikeet tuskin realisoituvat. Äänestysaikeet voivat kuitenkin kertoa siitä, että nuorten äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku on ohi.’
Lähdin naistenpäivälle osuneeseen paikallisen Nuorisovaltuuston koolle kutsumaan paneeliin tämän tiedon varassa. Ennakko-odotukset vahvistuivat. Nuoret kyselivät ehdokkaan näkemyksiä päivänpolttaviin asioihin. Kotiseudun asiat kiinnostivat, samaan hengenvetoon valtakunnalliset ja laajemmat teemat. Keskusteluista päätellen vaaleihin valmistautuminen oli hyvällä alulla.
Yritin selvittää, mistä matala kiinnostus politiikkaa ja äänestämistä kohtaan juontaa. Onko niin, ettei yhteisten asioiden hoitaminen kiinnosta? Tuntuuko päätöksenteko etääntyvän? Vai eikö edustuksellisesta demokratiasta ole saatu perehdytystä koulupolun aikana?
Useampi nuori kertoo äänestämisen mallin tulleen kotoa, koulussa kavereiden kanssa on helppo ottaa uusia askeleita vaikuttamisen tiellä. Mallioppimisen ja kodin vaikutus on merkittävä. Jos nuorille saadaan kosketuspintaa yhteiseen päätöksentekoon vaikkapa juuri nuorisovaltuuston tai opiskelijakuntien kautta, saadaan kynnystä madallettua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Opettajillakin on tärkeä asema kiinnostuksen herättelijöinä.
Meillä kokeneimmilla luottamushenkilöillä on myös keskeinen vastuutehtävä osallistaa nuoria päätöksentekoon. Pirkanmaan hyvinvointialueellakin tulee ottaa nuorten edustajat mukaan toimielimiin, iltakouluihin ja seminaareihin. Nuorisovaltuuston puheenjohtajiston suorat yhteystiedot on oltava helposti löydettävissä ja verkostoitumiselle on tarjottava kaikki olemassa olevat työkalut.
Lähdetään liikkeelle kiinnostuksesta kotiseutuun, otetaan asioista selvää ja käytetään yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta mielipiteiden ilmaisuun!
Minna Sarvijärvi
Keskustan eduskuntavaaliehdokas
