Pirkanmaan liitto turvautui suunnittelu- ja konsulttiyrityksen puoleen, kun vaihemaakuntakaavan laatijat pohtivat kaupan asemaa, haasteita ja tulevaisuutta. Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen kuvaa kauppaa maakuntakaavan vinkkelistä kompleksiseksi aiheeksi. Hänen mukaansa WSP Finland Oy:n asiantuntijoiden tekemä selvitys vahvistaa Pirkanmaan liitossa vallitsevaa näkemystä kaupan monimutkaisuudesta. Koko toimiala on valinkauhassa.
Suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen sanoo, että parhaillaan työn alla oleva vaihemaakuntakaava tulee nähtäville ennen kesää.
Vaihemaakuntakaavan päähuomio on kahdessa pääteemassa. Ne ovat elonkirjo ja energia.
– Pirkanmaan liiton saaman palautteen johdosta tarkasteltavaksi nostettiin kauppa. Lisäksi Puolustusvoimilla on ajankohtaisia teemoja, jotka edellyttävät päivittämistä.
Kauppa on vaikea asiakokonaisuus
Ruut-Maaria Rissanen sanoo ykskantaan, että kauppa on tässä ajassa poikkeuksellisen vaikea asia.
– Kaupan tarpeet ja odotuksetkin ovat keskenään ristiriitaisia.
Rissanen korostaa, ettei tällä hetkellä olla jakamassa sijainteja kaupan suuryksiköille.
– Emme osoita uusille kaupoille paikkoja. Kauppaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut vuoden 2017 jälkeen. Nykyinen Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuli voimaan tuolloin. Olemme nyt tekemässä muutoksia, jotta maakuntakaava on linjassa lainsäädännön kanssa.
Rissanen ounastelee, että seuraava maakuntavaltuusto haluaa suurella todennäköisyydellä tehdä uuden kokonaisvaltaisen maakuntakaavan. Seuraavat kuntavaalit pidetään vuoden 2025 huhtikuussa. Maakuntavaltuuston paikat jaetaan kuntavaalien tulosten mukaisesti puolueille.
Millaisia tiloja verkkokauppa tarvitsee?
Verkkokauppa on hyvin mystinen myös maakuntakaavoittajien työpöydällä.
Ruut-Maaria Rissasen mukaan verkkokauppa ei vähennä fyysisen tilan tarvetta.
– Pähkinä on purtavaksi esimerkiksi kysymyksessä, millainen ja mikä tila tulkitaan verkkokaupaksi. Onko verkkokauppa vaikkapa kuuden neliön suuruinen palvelutila, josta asiakas noutaa tuotteen? Vai, onko verkkokauppa koko halli, jossa verkkokaupan valikoima eli varasto on?
Rissanen heittää pallon lainsäätäjille.
– Onko 2020-luvulla kerrosneliö oikea tapa ohjata kauppaa?
Rissanen kaipaa kaupan kaavalliseen ohjaukseen selkeyttä. Kaavoituksellinen kaupanohjaus on nykyisellään monimutkaista.
Saavutettavuus nousee tärkeäksi kriteeriksi
Ruut-Maaria Rissanen kirkastaa saavutettavuuden periaatetta koko kaupan sijoittumisessa ja toiminnassa.
– Miten ihmiset pääsisivät helposti kaupan palvelujen äärelle, on keskeinen pointti.
Rissanen teroittaa, että Pirkanmaan liitto kannustaa kuntia säilyttämään kaupalliset palvelut kirkonkylissään ja päätaajamissaan. Kaupan toimijat takaavat keskustojen elinvoiman ja vetovoiman.
– Keskustojen kaupallisilla palveluilla turvataan muiden muassa lapsien ja vanhuksien asioimismahdollisuudet.
– Pirkanmaan liitolla on maakuntakaavoittamisessa kaupan suhteen kolme kriteeriä. Ne ovat kaupan sijoittuminen keskustaan, lähikauppa ja lähipalvelu taajama-alueella sekä kaupan suuryksiköt. Tämä jaottelu ei koske tukkukauppaa tai sen kaltaisia toimijoita, joilla on oma kaavallinen ohjauksensa.
Rissanen muistuttaa, että kunnilla on nykyään oma asemansa kaavoittamisessa. Ne voivat tehdä poikkeamia, kun laadituttavat tarvittavat arvioinnit ja selvitykset. Pirkanmaan kunnat eivät kuitenkaan ole kunnostautuneet poikkeamisten hakemisessa.
– Tällä hetkellä on valtatrendinä, että kaupan suuryksiköitä rakennetaan keskustoihin. Uusimpana esimerkkinä on Pirkanmaan Osuuskaupan Prisma-hanke Ylöjärven keskustaan. Tässä kehityssuunnassa on hyvää, että asiakkaat ovat lähellä.
Rissasen mukaan uutta ovat monipuoliset palvelukeskukset. Sellaisia syntyy esimerkiksi Linnainmaalle ja Lielahteen Tampereelle sekä Partolaan Pirkkalassa.
– Kuluttajat arvostavat ja suosivat kohteita, joissa kaupan lisäksi on muita palveluja.
Rissanen sanoo, että monipaikkaisuus, loma-asukkaat ja matkailijat tuovat ostoskäyttäytymisellään mielenkiintoisia ilmiötä kauppaan.
Kaupan liikevaihto on kasvu-uralla
Pirkanmaalla kauppa käy valtakunnallisesti vertailtuna hyvin. Ruut-Maaria Rissanen kertoo, että vuosien 2013 – 2020 tilastotiedot osoittavat kaupan liikevaihdon suhteessa väkimäärään kohonneen suotuisasti maakunnassa. Pirkanmaan kasvuprosentti on korkeampi kuin koko maan keskiarvo.
– Tähän voi olla kolme syytä. Pirkanmaalaiset käyttävät kaupan palveluihin enemmän rahaa kuin muut suomalaiset. Toinen vaihtoehto on, että Pirkanmaan kaupalliset palvelut vetävät asiakkaita puoleensa muualta maasta. Kolmantena mahdollisuutena on yhdistelmä, jossa pirkanmaalaiset ostavat hyvin ja maakunnan kaupat saavat ostajia muualta.
Rissanen nostaa pirkanmaalaisista kunnista kaksi esimerkkiä parrasvaloihin. Lempäälässä ja Vesilahdella kaupan liikevaihto asukasta kohden on kasvanut eniten.
Rissanen korostaa, että Pirkanmaan väestökehitys on ollut ennusteiden mukainen. Pirkanmaalaisia on nyt 531 357.
MATTI PULKKINEN
