Neljän vuosikymmenen taival pesiksen parissa – Marjo Niemiselle arvokas kunniamaininta

Kun Pesäpalloliitto muisti lajinsa satavuotisjuhlien merkeissä sataa toimijaa kunniakirjalla, ylöjärveläisen Marjo Niemisen kuuluminen joukkoon oli vähintään paikallaan.

Nieminen on touhunnut pesäpalloilun parissa 47 ikävuodestaan 40 pelaajana, valmentajana, tuomarina, seuran luottamustehtävissä ja ties missä.

Vaikka hän on työkiireidensä vuoksi jättänyt esimerkiksi Ylöjärven Pallon pesäpallojaoston puheenjohtajan tehtävät, sydän sykkii edelleen täysillä lajille, johon hän rakastui seitsenvuotiaana kesällä 1982.

– Pelasin viime kesänä naisten aluesarjaa, ja tarkoitus olisi taas ensi kesänäkin tarttua mailaan, Nieminen suunnittelee.

– Meillä YPassa on ollut hyvä tiimi tekemässä seuran uutta nousua! Pesäpalloliiton satavuotiskunniakirjan saanut Marjo Nieminen kiittelee. (Kuva: Marjo Niemisen kotialbumi)

– Onhan laji muuttunut todella paljon näinä 40 vuotena: on tullut jaksopeli ja jokereiden käyttö sekä monet muut sääntömuutokset. Kun jaksot tulivat 1990-luvulla, olin tyytyväinen, koska minusta tuntui tylsältä, että naiset olivat saaneet pelata vain seitsemän vuoroparia.

Vanhalla järjestelmällä ottelut saattoivat ratketa hyvin nopeasti ja juoksumäärät karata muhkeiksi. Nieminenkin muistelee lyöneensä kerran yhdessä vuoroparissa neljä tai viisi kertaa kakkospuolelta läpi.

Monipuolisuus ratkaisi lajivalinnan

Tytöille oli 1980-luvulla tarjolla huomattavasti kapeampi joukkuelajien valikoima kuin nykyään. Nieminen pelasi myös jalkapalloa ja yleisurheili, mutta pesäpalloilun vetovoima oli vahvempi.

– Olin hyvä juoksija, mutta tykkäsin pesiksestä sen monipuolisuuden vuoksi, ja siitähän sai kavereitakin. Asuimme silloin melkein Yhtenäiskoulun kentän vieressä, joten pelaamaan oli helppo mennä.

– Sittemmin sain myös vähän palkkaa, kun vedin pesiskouluja nuoremmilleni ja pääsin kesätöihin myös Hämeen Liikunnalle ja Urheilulle, Nieminen kertaa uransa alkuaikoja.

Erityisen kunnioitettavaksi Niemisen pesisvuosikymmenet tekee se, että hän on pelannut ja valmentanut koko ajan YPassa. Niin seura kuin laji yleensä on kokenut Ylöjärvellä melkoista aaltoliikettä. Viime vuosituhannen loppuvuosina juniorijoukkueita riitti, ja ne myös menestyivät Hämeen alueleireillä, joiden voittajat pääsivät suurleirille.

YPan tulevaisuus näyttää hyvältä

Marjo Nieminen opiskeli restonomiksi ja työskenteli pitkään Ylöjärven kaupungin palveluksessa. Nykyään hän on ISS:llä palveluesimiehenä vastuualueenaan muun muassa puhdistamiseen ja sisäilmaan liittyvät työt.

– Pesäpalloilussa ja seurassa toimimisesta on ollut minulle suuresti hyötyä työelämässäkin etenkin nyt esimiesasemassa, kun on pitänyt ottaa vastuuta esimerkiksi töiden organisoinnista ja budjetoinnista. Sitähän olen tehnyt YPassakin.

Pesäpalloharrastus on hyvissä voimissa Ylöjärven Pallossa. (Kuva: Sanna Hillberg)

Nieminen on johtanut YPan pesäpallojaostoa kahteen otteeseen, viimeksi neljän vuoden jakson, joka päättyi viime vuonna. Hän suhtautuu rakkaan lajinsa tulevaisuuteen Ylöjärvellä luottavaisesti, sillä toiminta on virkistynyt huomattavasti.

– Olimme vuonna 2021 Hämeen alueen eniten kasvanut seura. Saimme yli sata uutta pelaajaa, ja joukkuemääräkin kasvoi yhdestä miesten ja yhdestä juniorijoukkueesta kahteen aikuis- ja neljään junnujoukkueeseen.

– Sama suuntaus jatkui viime vuonna, kun pelaajamäärä lisääntyi 50:lla. Olimme Tampereen seudun seuroista ainut pelaajamäärää kasvattanut, Nieminen kertoo.

Koulun kentän kuntoon saaminen on ollut tärkeä tekijä kasvun takana, ja olot sen kuin paranevat, kun Siltatielle rakennetaan miesten pelien mitatkin täyttävä kenttä. Nousua tekemässä on myös ollut erittäin innokkaiden laji-ihmisten hyvähenkinen ryhmä.

– Mika Laitinen on urakoinut markkinoinnissa, ja Pertti Leppänen on ollut varsinainen pelaajamagneetti. Myös muun muassa Topi Kokkosen sekä Arja ja Elina Sonnen panos on ollut merkittävä, Nieminen kiittelee.

– Kentällä tarvitaan myös paljon aktiivisia tekijöitä, jotta pelit saadaan pelattua. Yleensä nämä aktiivit löytyvät pelaajien vanhemmista. Iso kiitos siis kuuluu niin pelaajille, valmentajille kuin taustatekijöillekin.

Niemisellä ei ole omia lapsia, mutta 11-vuotias veljentytär Fanni pitää perheen lajiperinnettä yllä.