Kotiseurakunnan väen ehdokaslistan ääniharavana Ylöjärven evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkovaltuustoon valitusta yrittäjä-äiti Riikka Salakarista tuli kerta heitolla sen puheenjohtaja. Hän iloitsee, että valtaosa kaupungin asukkaista, 23 282 ylöjärveläistä, kuuluu kirkkoon. – Koen, että usko on sydämen rauhaa. Kirkkorakennus on pyhitetty hiljentyjien ja rukoilijoiden jumalayhteydelle. Seurakunta on kaikkia jäseniä varten; tämä on kansankirkon ydin.
Elämä antaa. Riikka Salakari halusi kantaa kortensa yhteiseen kekoon, kun hän allekirjoitti viime syksynä suostumuksensa seurakuntavaaliehdokkaaksi. Kokoomustaustaisena hän tavoitteli kirkkovaltuutetun paikkaa Kotiseurakunnan väen listalta 19 muun ehdokkaan kanssa. Äänestäjät antoivat Salakarille valtakirjan, ja 33 kirkkovaltuutettua valitsivat yksituumaisesti yrittäjä-äidin puheenjohtajaksi. Salakari on johtanut järjestäytymiskokouksen. Kotiseurakunnan kirkkoneuvoston ja johtokuntien paikat on jaettu hyvässä sovussa.
Salakari ei ole eilisen teeren tyttö yhteisten asioiden hoitajana. Hän on toiminut Ylöjärvellä kaupunginvaltuutettuna kaksi kautta. Viime kuntavaaleissa hän teki tilaa uusille päättäjille.
– Kirkkovaltuuston puheenjohtajana haluan olla kokoava ja yhdistävä voima. Seurakunta jos mikä on kaikkia sen jäseniä varten. Koen ratkaisevan tärkeänä, että paikallisseurakunnalla on elävä ja luonteva yhteys sen jäseniin, asuivatpa he Kanta-Ylöjärvellä tai vanhan Kurun tai Viljakkalan alueella. Seurakunnassa ei saa olla minkäänlaisia raja-aitoja. Siellä on oltava kotoinen sija jokaiselle.
Salakari kuvailee itseään vastuulliseksi yhteisten asioiden hoitajaksi. Hän aikoo opiskella kaikki kirkkovaltuuston puheenjohtajuuteen liittyvät tehtävät ja hoitaa leiviskänsä parhaan kykynsä mukaan. Avoin yhteys ja vuorovaikutus niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden, vapaaehtoisten ja seurakuntalaisten kanssa on päivänselvä toimintatapa Salakarille.
– Rakentava yhteistyö ja kanssaihmisten ajatusten kunnioittaminen ovat minulle tärkeitä asioita.
Salakari odottaa hedelmällistä yhteistyötä niin kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Pekko Sivosen kuin kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jaana Heikkilän kanssa. Molemmat ovat kokeneita päättäjiä seurakunnan johtoelimissä.
– Minusta olisi hyvä, että kirkkovaltuuston puheenjohtajat ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja järjestäisivät silloin tällöin tilaisuuksia, joihin kaikki halukkaat seurakuntalaiset voisivat tulla kysymään asioista ja tuoda terveisiä ruohonjuuritasolta.
”Seison omien arvojeni takana”
Riikka Salakari pitää ratkaisevan tärkeänä kirkkovaltuuston puheenjohtajuutta hoitaessaan, että hän antaa tilaa kaikkien muiden arvomaailmalle ja mielipiteille. Hän aikoo seistä omien arvojensa ja näkemystensä takana kuitenkin niitä korostamatta tai tuputtamatta.
Pitkän linjan yrittäjänä Salakari kunnioittaa jokaisen ihmisen hyvinvointia. Hänen mukaansa henkinen hyvinvointi on peruskallio niin seurakunnan työyhteisölle, luottamushenkilöstölle kuin koko jäsenistölle.
Salakari on vakuuttunut, että jäsenensä huomioivalle paikallisseurakunnalle ja sen arkisen elämän myötä koko evankelis-luterilaiselle kirkolle on kasvava sosiaalinen tilaus kriisien repimässä maailmassa.
– Ajattelen, että jokaisella ihmisellä on jonkinlainen hengellinen elämä. Jokainen ihminen tunnistaa hengellisyytensä omalla tavallaan.
– Näen, että kaikilla luoduilla on myös oma uskonsa.
Seurakunnan sen paremmin kuin koko kirkon ei tarvitse tehdä ihmeitä tai temppuja kootakseen ihmisiä yhteyteensä. Riikka Salakari luottaa Kristuksen kirkon sanomaan ja evankeliumin julistamisen voimaan. Jumalanpalvelukset ovat toiminnan ydintä.
– Yhteiskunnassamme taitetaan välillä voimakkaastikin peistä, kuuluako kirkkoon vai ollako hengellisten yhteisöjen ulkopuolella. Ihmiselle on ominaista, että hänellä on elävä yhteys kanssaihmisiin. Sielunelämä on ihmisiä yhdistävä asia.
Salakari luottaa, että jo kristillisten arvojen esillä pitäminen saa vastakaikua ihmisten keskuudessa .
– Olen esimerkki henkilöstä, jolle seurakunta ja kirkko ovat antaneet pysyvyyden tunnetta. Synnyin Hämeenlinnassa, lapsuuteni asuin Mikkelissä, nuoruuteni olin Kiteellä ja rippikouluiässä Tampereella. Sittemmin kotimme on ollut Uudessakaupungissa, Raumalla, Pirkkalassa, Vammalassa ja vuodesta 2009 lähtien Ylöjärvellä.
– Lapsuuden kotini perintönä minulle on tärkeää anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen. Nämä taidot ovat merkityksellisiä niin perhe- kuin työelämässä.
– Kirkkovuoden juhlat ovat merkittäviä kiinnekohtia. Joulu, pääsiäinen ja juhannus puhuttelevat sanomillaan. Ne kokoavat perheen ja suvun yhteen.
Salakari pitää ristiäisiä, rippikoulujuhlia, avioliittoon vihkimisiä ja hautajaisia elämää rytmittävinä etappeina, joissa koetaan yhteisöllisesti siunausta ja kiitollisuutta. Aviopuolisona, kymmenen lapsen äitinä ja kuuden lapsenlapsen mummona hän arvostaa perhe- ja sukuyhteyttä.
– Jokainen ihminen tarvitsee pysähtymistä ja aikaa oman elämänsä tutkistelulle. Jos jotakin, niin pysähtymisen ja miettimisen taitoja toivon ihan kaikille.
Seurakunnan toiminnot kuuluvat kaikille
Riikka Salakari on vakuuttunut siitä, että hengellisyyttä pyyteettömästi viljellen kristittyjen elämä laittaa stopin kirkon maallistumiselle.
Salakarin mukaan Ylöjärven seurakunta on läsnä monella tavalla paikkakuntalaisten elämässä. Laadukasta toimintaa on vauvasta vaariin.
– Seurakunnan kaikkien tuntosarvien on oltava niin herkillä, että apua ja yhteyttä tarvitsevat ihmiset tunnistetaan ja että he saavat tarvitsemansa.
Salakari herättää, että seurakunnassakin on otettava huomioon yhden henkilön talouksien suuri ja koko ajan kasvava määrä. Myös vapaaehtoisesti yksin asumisen ja elämisen valinneet ihmiset on nähtävä omista tilanteistaan ja tarpeistaan käsin.
– Aina on tärkeintä, että evankeliumi on tarjolla sitä janoaville.
Strategia ja talous keskiössä
Vakaasti toimiva seurakunta tarvitsee yhdessä laaditun strategian ja terveen talouden. Toiminnan suunnitteleminen ja eurokirstun hoitaminen ovat Riikka Salakarille tuttuja asioita, sillä hänellä on takanaan pitkä taival yrittäjänä.
Salakarin mukaan Ylöjärven seurakunta on kuntaliitoksien johdosta laaja, toiminnallisesti moni-ilmeinen ja kulttuureiltaan rikas. Ylöjärvellä, Viljakkalalla ja Kurulla on omat historiansa ja ominaispiirteensä.
– Seurakunnan toimintasuunnitelma on päivitettävä juuri aloittaneen kirkkovaltuuston kautta vastaavaksi. Kirkkovaltuutetut kokevat tehtävänsä merkitykselliseksi, kun he ovat mukana suunnittelussa. Silloin linjavetoihin on helppoa sitoutua.
– Terve talous on koko toiminnan perusta. Henkilöstöön ja kiinteistöihin liittyvät linjaukset ja päätökset ovat taloudenpidon ydintä.
Seurakunnan toimintaa koteihin
Riikka Salakari muistuttaa, että seurakunta henkii turvallisuutta ja jatkuvuutta. Temppeli on keskellä kylää, ja kotikirkko on pyhän kokemisen ja elävän rukouksen sekä armollisen jumalayhteyden tyyssija.
– Tulevaisuutta on se, että ihmiset jälleen kerran avaisivat kotinsa seurakunnan kokoontumispaikoiksi ja uudenlaisen yhteisöllisyyden lujittamiseksi. Taannoin esimerkiksi vuosittain piireittäin pidetyt kinkerit kokosivat kylien väet luontevasti yhteen.
Salakari nostaa lähetyskäskyn toteuttamisen keskeiseksi ohjenuoraksi jokaisen ihmisen elämässä ja paikallisseurakunnan arjessa.
– En kylläkään kuulu siihen kuoroon, joka haluaa keinolla millä tahansa kosiskella ihmisiä seurakunnan ja kirkon piiriin. Kysymys on jokaisen ihmisen omasta kutsumuksesta ja valinnasta.
– Lähimmäisen rakkauden osoittaminen on parasta jokapäiväisessä elämässä. Sen todeksi eläminen madaltaa kynnykset ja avaa ovet kristilliseen ykseyteen.
Salakari viihtyy Raamatun äärellä, koska pyhä kirja on täynnä vertauskuvia. Ne ovat opettavaisia jokaisen aikakauden ihmisille.
– Minulle tärkein sanoma Raamatussa on: ”Suurin niistä on rakkaus.” Virsikirjan annista lempivirteni on ”Joka aamu on armo uus.” Sen ravitsemana on levollista lähteä uuteen päivään.
MATTI PULKKINEN
