Veera Ahlgrénin kolumikokoelma arvostelussa: Lempeää huumoria perhearjesta ja hevosista

Veera Ahlgren: Tuttifruttiaakkosia. 2022. Ylöjärven Uutiset.

Veera Ahlgren (ent. Nieminen) on suomalainen, nykyisin Ylöjärvellä asuva kirjailija ja kolumnisti. Häneltä on ilmestynyt kolme romaania ja hänen esikoisromaaninsa Avioliittosimulaattori (2013) pääsi Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi. Niemiselle myönnettiin myös Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto vuonna 2013.

Nyt Ahlgrenilta on tullut kokoelma hänen parhaita Ylöjärven Uutisissa julkaistuja kolumnejaan nimellä Tuttifruttiaakkosia.
Ahlgrenin kolumnit ovat omakohtaisia havaintoja keski-ikäisen naisen perhearjesta, hevostilan sattumuksista ja jonkin verran myös ajatuksia ajankohtaisista asioista. Pääosin kolumnit kuitenkin käsittelevät arkisia sattumuksia enemmän tai vähemmän koomisesti.

Huumori on tunnetusti vaikea laji ja erityisen haastava se on lyhyessä kolumnimitassa. Kolumnin lajiin kuuluu aina myös tietty kärjistäminen ja vastakkainasettelu, eikä senkään toteuttaminen taitavasti ole mitenkään yksinkertaista.

Jokaisella kolumnistilla lienee oma tavaramerkkinsä siinä millaista huumoria kolumneissaan viljelee, kuinka paljon kärjistää ja mitkä asiat tai ilmiöt ovat milloinkin ivan kohteina.

Ahlgrenin huumori on pääosin varsin lempeää, joskin sen alla on toisinaan pureva sävy. Kolumnistille tyypilliseen tapaan Ahlgrenkin silloin tällöin kärjistää, mutta tyylilajiin nähden yllättävän vähän. Ahlgrenin tyyli on pikemminkin maailman menoa ihmettelevä kuin suoraan mitään julistava. Kovin syvälle mihinkään aiheeseen ei kolumnimitassa luonnollisesti pääse, mutta eipä se ole kolumnin tarkoituskaan.

Kokoelmaksi Tuttifruttiaakkoset on hivenen hajanainen ja se vaikuttaa melko hätäisesti kasatulta. Lukijan kannalta ei ole mitenkään paras ratkaisu, että kolumnit on jaoteltu aikajärjestyksessä, vaikka tietysti päivämäärät on hyvä olla näkyvillä. Lukijaystävällisempää olisi ollut järjestellä kolumnit vaikkapa teemojen mukaan, jolloin vaikutelma olisi ollut yhtenäisempi ja se puolustaisi paikkaansa nimenomaan kokoelmana.

Se on kuitenkin juuri sopivan pituinen lehtinen luettavaksi vaikkapa ruokapöydässä puhelimen selaamisen sijasta. Kahvipöytälukemisena se jaksaa viihdyttää pirskahtelevalla tyylillään ja silloin tällöin se onnistuu esittämään nokkelia huomioita omituisesta ajasta, jota elämme.

RIMMA ERKKO

Kritiikki näkyy! tuo kritiikin lähelle. Suomen arvostelijain liiton ja Koneen säätiön kolmivuotinen hanke tukee paikallismedioita kritiikin julkaisemisessa. Tämä arvostelu julkaistaan myös osoitteessa kritiikkinakyy.fi

Lue myös:

Tuttifruttiaakkosia – Veera Ahlgrénin kolumnikokoelma on ilmestynyt