Talvinen luonto näyttää hiljaiselta, liki kuolleelta. Poissa on suurin osa kesäisistä lintulajeista. Karkeasti arvioiden vain kymmenesosa jää Suomeen, ei aivan sitäkään. Nisäkkäistä kuitenkin lähes kaikki pysyvät maassamme, muutamia lepakkolajeja lukuunottamatta.
Suomen talvi on kasveille ja eläimille ankara. Täällä olevat kasvilajit ja eläimet ovat sopeutuneet talveen ja koettavat kitkutella monin keinoin sen yli. Esimerkiksi Lapissa tunturikoivut kasvavat mataliksi, jotta ne pystyvät jäämään talvella lämpöä eristävän paksun hankikerroksen alle. Hangen yläpuolelle jäävän oksan kohtalona on kuivua ja kuolla kylmässä pakkastuulessa.
Hyönteiset ovat hakeutuneet erilaisiin puiden koloihin ja kaarnan rakosiin. Tällaisissa paikoissa talvehtivat muun muassa hämähäkit, lattakoit ja kärpäset,sekä myös sienisääsket ja horkkahyrtyset. Horkkahyttyset ovat keväällä ensimmäisien lentävien hyönteisten joukossa. Hyönteisiä on talvella vaikea havaita, mutta osa niistä talvehtii myös erilaisissa rakennuksissa kuten kellareissa.
Talvinen päivä on lyhyt ja valon määrä vähäinen. Aamu- ja iltahämärä kurottautuvat melkeimpä yhteen. Pimeään aikaa kuu heittää maan kamaralle ”varavaloa”. Pimeinä talviöinä kuu paistaa enemmän kuin muina vuodenaikoina. Talvella kuu on yhtä lähellä maata kuin aurinko on kesällä. Myös pohjoiselle taivaalle leiskuvat revontulet tuovat pimeään yöhön valoa.
Todellinen talvi alkaa vasta joulun jälkeen ja kylmintä on monesti helmikuussa. Mutta joulun jälkeen päivä myös pidentyy ja valon määrä lisääntyy. Helmikuussa näkyy jo enemmän kevään merkkejä.
Kuten Zachris Topelius aikanaan mainitsi, Suomessa on yhdeksän kuukautta talvea ja eikä kesääkään kolmea kuukautta. Talven vaikutus on voimakas koko vuoden. Luonto alkaa valmistautua talveen jo alkukesällä. Muun muassa linnut aloittavat pesinnän niin aikaisin kuin mahdollista. Poikasien on oltava lentokykyisiä ennen talven tuloa ja emojen on vahvistettava itseään pitkään talvea tai muuttomatkaa varten.
Osa muuttolinnuista lentää Välimeren maihin, missä Zacharias Topelius kirjoitti suositun joululaulun, Sylvian Joululaulu. Sylvia eli mustapääkerttu oli Topeliukselle rakas lintulaji. Mustapääkerttu on sukunsa eittämättä paras laulaja ja laji oli myös Topeliuksella häkkilintuna. Topelius asusteli Välimeren maissa ja varmaankin ikävästä Suomeen syntyi laulu mustapääkerttua katsellessa.
Vaikka talvipäivä on lyhyt ja pimeä, joutuvat monet lajit hakemaan ravintoa. Metsot etsivät männyn neulasia jäätyneistä männyistä. Neulaset ovat metson ainoaa ravintoa talvella. Kaikki kanalinnut osaavat mennä kieppiin lumen joukkoon ja ne ovatkin koloissaan suurimman osan vuorokaudesta.
Myös pikkulinnut osaavat mennä kieppiin. Muun muassa talitiainen, punatulkku, keltasirkku ja urpiainen käyttävät näin lunta turvanaan pakkasta ja petoja vastaan. Metsissä saalistaa muun muassa kymmenkunta pöllölajia, joiden on löydettava jatkuvasti ravintoa. Näiden lisäksi kaksi pöllölajia eli sarvi- ja suopöllö muuttavat Suomesta etelämmäksi.
Valon määrä on tärkeä tekijä eläinten ja kasvien talveen valmistautumisessa. Päivän lyheneminen, ei lämpötila, aloittaa eläinten karvanvaihdon ja sulkasadon. Muun muassa riekolla sulkien vaihtaminen talveksi valkoisiin kestää noin 2,5 kuukautta.
Nykyinen voimakas ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan myös eläinten talveen voimakkaasti. Esimerkiksi meillä valkoinen metsäjänis saattaa tulevaisuudessa olla tummakarvainen, kuten se on eteläisessä Ruotsissa ollut jo pitkään. Talven ote on Suomessa niin kova, että osa eläimistä elää horroksessa talven. Näitä ovat esimerkiksi mäyrä, supikoira, siili ja varsin harvinainen koivuhiiri.
Myös osalla linnuista on taito vaipua talvella hypotermiaan, näin muun muassa tiaisilla ja hippiäisellä. Monet nisäkkäät, kuten myyrät elävät suurimman osan talvea erilaisissa lumikäytävissä ja koloissa. Näin tekevät niiden saalistajat lumikko ja kärppäkin. Päästäisellä on kyky kutistuttaa itseään ja sen ruumiin paino jopa puolittuu, jolloin energiaa kuluu vähemmän.
Vaikka luonto on hiirenhiljainen ja vain pohjantikan tai käpytikan vaimea naputus puun kylkeen rikkoo talvipäivän, on metsien suojassa lukuisa joukkoa lajeja, jotka koettavat selvitä lyhyen ja lumisen talven ahdingosta.
