Turvallisin mielin kirkkoon: Paloturvallisuuteen kiinnitetään Ylöjärvellä erityistä huomiota

Rautjärven järkyttävän kirkkopalon jälkeen seurakunnat ovat alkaneet tarkistaa vakuutuksiaan sekä paloturvallisuuden riittävyyttä, uutisoi Yle viikonloppuna. Otimme yhteyttä Ylöjärven seurakuntaan ja kysyimme miten kirkkojen turvallisuudesta huolehditaan Ylöjärvellä.
Ylöjärven kirkolle tehtiin viime kesänä mittava julkisivuremontti. Kirkko on vartioitu ja sen vakuutukset ovat kunnossa. (Kuva: Sanna Hillberg)

Ylöjärven alueella on neljä kirkkoa (Ylöjärven keskusta, Viljakkala, Kuru ja Aurejärvi), jotka kaikki ovat puukirkkoja. Lisäksi vastaavassa käytössä on kolme muuta puurakennusta: Pengonpohjan rukoushuone, Länsi-Teiskon rukoushuone ja Tammikankaan kappeli.

Ylen mukaan Suomen noin 800 evankelisluterilaisesta kirkosta 600 on suojeltuja. Ylöjärven kirkot lukeutuvat suojeltaviin rakennuksiin.

Viisi vuotta sitten tulipalo tuhosi Ylöjärven kirkon kupeessa sijainneen hirsirakenteisen Unelmatuvan muutama viikko ennen joulua. Lähetyskahvilana toiminut Unelmatupa tuhoutui käyttökelvottomaksi ja palo järkytti monia. Palon syttymissyy ei tuolloin tullut julkisuuteen.

Lue myös: Ylöjärveläisten kohtaamispaikkana toiminut Unelmatupa tuhoutui tulipalossa

Rakennukset vartioitu

Ylöjärven seurakunnan tilapalvelupäällikkö Juha-Pekka Mäkinen kertoo, että kirkoissa ja seurakunnan muissa toimitiloissa on erilaisia valvonta-, hälytys- ja vartiointijärjestelmiä. Sisätiloissa pääsy on yleensä vain niihin tiloihin, joita tilaisuudessa käytetään.

– Kirkkojen ovet ovat avoinna lähtökohtaisesti tilaisuuksien aikana. Lisäksi Ylöjärven ja Kurun kirkot toimivat tiekirkkoina kesäaikaan, jolloin niihin voi tutustua oppaan läsnä ollessa. Tiettyinä juhlapyhinä, esimerkiksi Pyhäinpäivänä, sekä kriisien hetkellä järjestetään myös kirkon ovet avoimeksi ja tällöin tilassa on henkilö tai henkilöitä, joiden kanssa voi keskustella, Mäkinen kertoo.

Kurun kirkko toimii kesäisin tiekirkkona, jolloin siihen voi käydä tutustumassa oppaan läsnä ollessa. Kustaa Aadolfin kirkoksi nimetty kirkko vihittiin käyttöön syyskuussa 1781 ja sen on suunnitellut Matti Åkerblom. (Kuva: Sanna Hillberg)

Mäkisen mukaan kirkkojen paloturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota niin tilaisuuksien järjestämisen turvallisuuden näkökulmasta kuin myös rakennusten ainutlaatuisuuden ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Tilaisuuksista ja toiminnasta tehdään säännöllisesti turvallisuussuunnitelmat.

– Kaikista seurakunnan tiloista on myös olemassa pelastussuunnitelmat. Lisäksi paloturvallisuustarkastukset tehdään pelastusviranomaisten toimesta säännöllisesti. Tiloissa on myös käytössä muun muassa paloilmoitinjärjestelmiä.

Lue myös: Ylöjärven kirkolle tehdään kesän aikana mittava julkisivuremontti: Tältä kirkolla näyttää nyt

Vakuutukset kunnossa

Ylöjärven kirkkojen säännöllinen vakuutussopimusten tarkastus tehdään tammi-helmikuussa eikä erillisiä tarkistuksia ole tehty muutama päivä Rautjärven kirkon palon jälkeen.

– Ylöjärven seurakunta on kuitenkin jo aiemmin tarkistuttanut kirkkorakennustensa sekä niiden esineistön vakuutusmäärän perusteet. Vuonna 2019 kierrettiin vakuutusyhtiön edustajan kanssa henkilökohtaisesti läpi kaikki Ylöjärven alueen kirkot sekä tehtiin niistä sakraaliomaisuuden päivitysluettelo. Tämä luettelo käydään läpi vakuutusyhtiön kanssa säännöllisesti.

Vakuutusyhtiön mukaan ”Ylöjärven seurakunnalla on turvallinen tilanne vakuutusten suhteen, kaikki on käyty läpi ja kunnossa”.

Esineistöä dokumentoitu

Suntio Larissa Salomaa esitteli vuonna 2020 morsiuskruunua, joka lahjoitettiin Ylöjärven kirkolle 1960-luvulla. (Arkistokuva)

Seurakuntien omistuksessa on kulttuurihistoriallisesti arvokasta esineistöä. Rautjärven palossa kirkon omaisuus tuhoutui.

Mäkinen kertoo, että Ylöjärven kirkkojen arvoesineistä on tehty luettelo vakuutuksia varten.

– Tämän lisäksi on tehty tarkempaa luettelointia kirkkojen esineistöstä. Esimerkiksi Ylöjärven kirkon historiallinen esineistö on koottu julkaistuun muotoon viime vuonna.

Tämä julkaisu on esillä muun muassa seurakunnan verkkosivuilla.

Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on yhteinen kulttuuriperintöstrategia. Kirkkohallitus edellyttää, että seurakunnat hankkivat ajantasaiset tiedot kulttuuriomaisuudestaan esineinventointien, rakennushistoriaselvitysten ja muiden kulttuuriperintötietovarantojen avulla. Nämä tiedot tallennetaan Basis-rekisteriin vuoteen 2024 mennessä.

Mäkisen mukaan Kurun esineistöstä tällainen inventointi on tehty ja tiedot tallennettu. Ylöjärven ja Viljakkalan osalta tämä prosessi on vielä kesken.

Lue myös: Kirkko dokumentoi kaikki aarteensa, kuten 1700-luvun raamatut – Yksi mielenkiintoisimmista omistuksista on kullattu morsiuskruunu, jonka saa lainaksi