Mutalalaisella jääkiekkomaalivahdilla Emilia Kyrköllä on selvät lähitulevaisuuden tavoitteet: paljon pelaavan maalivahdin paikka Naisleijonista, valkolakki Kuortaneen urheilulukiosta ja Pohjois-Amerikkaan yliopistokiekkoa pelaamaan.
– Amerikasta on tullut pari alustavaa kyselyä, muttei vielä sen tarkempaa. Lähden sinne, jos minulle tarjotaan hyvää stipendiä laadukkaista olosuhteista, joissa voin keskittyä täysillä jääkiekkoiluun, Kyrkkö sanoo.
Atlantin taakse siirtyminen tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan runsaan vuoden päästä, sillä Kyrkkö aloittaa ylioppilaskirjoitukset tulevana keväänä tarkoituksenaan saada valkolakki vuoden 2024 keväällä. Toistaiseksi kaikki on mennyt suunnitellusti niin koulun kuin jääkiekkoilunkin kannalta.
Kyrkkö pelasi ensimmäiset tyttöjen maaottelunsa 15-vuotiaana ja sai ensimmäisen arvomitalinsa viime kesäkuussa USA:n Madisonissa, kun hän torjui Suomelle 3–0-voiton Ruotsista alle 18-vuotiaiden MM-pronssiottelussa.
Naisten maajoukkueessa hän debytoi viime kuussa EHT-kotiturnauksessa Saksaa vastaan. Siinäkin kamppailussa Kyrkön maali pysyi puhtaana, sillä Suomi nappasi 4–0-voiton.
– Se oli hieno kokemus, sillä olen pikkutytöstä asti haaveillut pääsystä Naisleijoniin. Etukäteen jännitti aika lailla, mutta pääsin hyvin mukaan kuvioihin, kun kokeneemmat pelaajat ottivat hienosti vastaan.
Joulukuiseen EHT-joukkueeseen Kyrkköä ei valittu, mutta hänen tilastonsa kansainvälisistä peleistä tukevat uskoa, että näyttöpaikkoja melkoisesti uudistuneessa maajoukkueessa tulee.
– Meillä on nyt paljon erittäin hyviä nuoria pelaajia, joista suosittelen seuraamaan esimerkiksi Sanni Vanhasta ja Siiri Yrjölää, Kyrkkö vinkkaa.
Naisten liigassa Kyrkkö edustaa Kuortaneen urheiluopiston joukkuetta, joka lähti lauantaina 3–0-kotivoittoon päättyneen RoKi-pelin jälkeen pitkälle joulutauolle hyvistä asemista sarjataulukon keskivaiheilla.
– Meillä on tiivis joukkue, jossa pelaa kymmenkunta tyttöjen maajoukkueesta tuttua pelaajaa, Kyrkkö kertoo.
Kiekkovahdiksi yhdeksänvuotiaana
Helmikuussa 19 vuotta täyttävä Emilia Kyrkkö tulee todellisesta palloiluperheestä, jonka kuudesta lapsesta hän on toiseksi vanhin. Sisaruksista viisi pelaa jääkiekkoa ja yksi salibandya, joten vilskettä piisaa.
– Mutala on oikein hyvä kotipaikka, jossa pääsee omassa rauhassa lataamaan akkuja joulutauollakin. Tulen kotiin viettämään lomia ja viikonloppuja aina, kun se on mahdollista, kolmatta vuottaan Kuortaneella lukiota käyvä Kyrkkö myöntää.
Hän aloitti joukkuepelit ringettellä, ensin Ylöjärven Uplakersissa ja sitten Nokia Ringettessä. Aluksi hän pelasi kenttäpelaajana, mutta siirtyi sitten maalivahdiksi, ja homma rupesi nopeasti sujumaan.
– Olin yhdeksän vanha, kun kaverit kysyivät, tulisinko HC Nokian jääkiekkopoikien mukaan kokeilemaan sitä lajia. Menin ja tykästyin heti, vaikka olin ensin kentällä.
Kyrkkö torjui HC Nokian joukkueiden maalilla viisi kautta ja sen jälkeen kaksi talvea Tampereen Kooveen maalilla – sielläkin poikien joukkueessa. Luonteva seuraava askel oli siirtyminen Kuortaneelle naisten pääsarjaporukkaan.
– Tyttöjen ja naisten peleissä on selvä ero. Naisissa vauhti on kovempaa pelaajat taitavampia. Mielestäni Suomen naisten liiga on kehittymisen kannalta hyvä sarja, josta olen saanut tosi paljon tärkeää kokemusta, Kyrkkö vertailee.
Pelillisistä ominaisuuksista suurimmaksi vahvuudekseen hän arvioi liikkuvuuden ja eniten kehittämistä vaativaksi pelinlukutaidon. Henkiseltä puolelta taitaa löytyä kaksi asiaa, jotka ylipäänsä ovat mahdollistaneet Kyrkön nousun huippuvahdiksi:
– Olen aika kylmähermoinen, mikä korostuu otteluiden tietynlaisissa painetilanteissa, enkä jää pitkäksi aikaa suremaan virheitäni. Olen myös erittäin kilpailuhenkinen; kotonakin pitää sisarusten kanssa saada kilpailu aikaan melkein joka asiasta.
Esikuvaa kysyttäessä Emilian vastaus ei yllätä:
– Olen aina ihaillut Noora Rädyn luonnetta, rauhallisuutta ja henkisiä ominaisuuksia.
Kuortaneella on hyvä opiskella
Kuortane tunnetaan paikkana, jossa nuorella urheilijalla ei ole lähettyvillään turhia houkutuksia, mutta ulkoiset puitteet niin koulunkäyntiin kuin urheilemiseen keskittymiseen ovat priimakunnossa. Kyrkkö on viihtynyt siellä.
–Ajokortti on nyt hankinnassa, mutta enpä olisi juuri autoa tarvinnutkaan, sillä Kuortaneella kaikki tärkeät paikat ovat lähekkäin.
– Joukkueemme harjoittelee keskimäärin kahdeksan kertaa viikossa, ja siihen tulevat pelit päälle. Vapaapäivät menevät aika lailla levätessä, Kyrkkö kuvailee arkeaan.
Koulussa hänen vahvimpia aineitaan ovat kielet, mutta kaiken kaikkiaan hän on tyytyväinen tapaan, jolla Kuortaneella kouluasiat hoidetaan.
– Kaikki on tehty urheiluun keskittymisen kannalta helpoksi. Aamutreeneistäkin saa joitakin kursseja.
Naisten liiga jatkuu vasta tammikuun 21. päivänä, joten Kyrkkö ehtii viettää kunnon joululoman, jonka aikana hän aikoo levätä kunnolla. Kilpailuhenkisyys näkyy myös siinä, että hän tunnustautuu ahkeraksi Playstationin pelaajaksi, ja usein koneessa pyörii NHL-peli.
– NHL:ssä suosikkijoukkueeni on Tampa Bay Lightning, ja Suomen Liigassa seuraan eniten Tapparaa, Kyrkkö tunnustaa.
