Ylöjärven kirjastoissa vierailevat lukulemmikit rohkaisevat läsnäolollaan lapsia, jotka kaipaavat lukemiseen lempeää tukea. Eläinystävälle lukeminen motivoi jatkamaan harjoittelua myös kotona.
Kun ylöjärveläinen Sari Listenmaa ottaa esiin tutun työliivin ja oranssin hihnan, länsigöötanmaanpystykorva Typy tietää, että on keikan aika.
Typy on yksi Ylöjärven kirjastoissa vierailevista lukulemmikeistä, jotka kuuntelevat lasten lukemista kärsivällisesti ja kritiikittä. Koira ei puutu virheisiin eikä hoputa, vaikka sanojen muodostaminen ottaisi aikansa.
Lukutilanteen paineeton ilmapiiri on usein avain siihen, että lukeminen alkaa sujua.
– Lukulemmikistä on paljon iloa ja hyötyä lapsille, jotka opettelevat lukemista. Eläimelle lukeminen on innostavampaa kuin esimerkiksi lukuläksyjen tekeminen kotona, Listenmaa sanoo.
– Olen nähnyt hienoja kehityskaaria ja onnistumisia, kun lapsi on halunnut kotonakin harjoitella vaikeaa lukemista, että voi sitten seuraavalla kerralla näyttää Typylle taitonsa.
Typy on hyvä tuki
Typy on pääkirjasto Leijan ja Kurun kirjaston pitkäaikaisin lukulemmikki ja monelle tuttu jo usean vuoden takaa. 11-vuotiaan Niko Tuomen elämässä Typy on ollut mukana esikouluajoista asti.
Koronan vuoksi kirjastossa lukeminen oli pitkään tauolla, mutta nyt harrastus on saanut jatkoa.
– Nikolla on ollut haasteita lukemisessa. Typy on ollut hyvä tuki siihen, että ääneen lukemista on harjoiteltu muutenkin kuin läksyjä tehdessä, Nikon äiti Liisa Tuomi kertoo.
– Parasta on, kun saa silittää koiraa ja tietää, että joku kuuntelee, Niko toteaa.
Lukulemmikin kirjastovierailu on odotettu hetki, johon ilmoittaudutaan kysynnän vuoksi etukäteen. Usein tulijoita olisi enemmän kuin käytettävissä olevaa aikaa.
Koira viettää kirjastossa noin tunnin ja ehtii kuunnella vartin verran muutamaa lasta.
Koira on vieressä rapsuteltavana
Typyn lisäksi kuuntelevan korvaparin tarjoaa 6-vuotias labradorinnoutaja Hilla, joka käy omistajansa Mari Koskiniemen kanssa Viljakkalan kirjastossa kerran kuussa.
Molemmat koirat ovat läpäisseet Suomen Karva-Kaverit ry:n soveltuvuusarvion. Testin suorittaneella lemmikillä on luonnostaan ominaisuuksia, jotka tekevät siitä sopivan ihmisläheiseen työhön.
– Typy lukee tilanteita taidokkaasti eikä mene väkisin kenenkään luo. Jos se huomaa jonkun pelkäävän, se tarjoaa kylkeään tai peräpäätään silitettäväksi, Listenmaa sanoo.
Lukutilanne etenee lapsen ehdoilla sille varatussa rauhallisessa tilassa. Sekä Hilla että Typy ovat mielellään lähellä ja ottavat maltillisesti kontaktia.
– Jos lapsi päättää asettua lukumatolle, Hilla on yleensä vieressä rapsuteltavana. Jos hän taas haluaa lukea pöydän ääressä tai nojatuolissa, Hilla saattaa välillä vaeltaa haistelemaan häntä ja hakea rapsutuksia. Muuten se ottaa rennosti jaloissani pötkötellen, Koskiniemi kertoo.
– Lapsi saa rauhassa silitellä koiraa ja aloittaa lukemisen, kun hänelle sopii. Joku lukee koko ajan, toiset lukevat sanoja tai lauseita ja joku saattaa vain kertoa kuvista, Listenmaa avaa.
Koira tekee tilanteesta rennomman
Tärkeintä on, että mukana olevat aikuiset malttavat vain olla ja antaa koiran tehdä tehtävänsä.
– Joskus ääneen lukeminen voi olla vaikeaa arkuuden tai ujouden takia. Silloin sanon mukana olijoille, että lapsi lukee nyt Typylle ja me annamme heille rauhan. Joskus se on vanhemmille vaikeaa, mutta pyynnöstäni he eivät puutu lukemiseen, Listenmaa kertoo.
– Koira tekee tilanteesta rennomman ja sitä kautta helpottaa omaan tahtiin lukemista. On hienoa seurata, kuinka lapsi innostuu lukemaan niin, että ajantaju katoaa eikä lukemista malttaisi lopettaa, Koskiniemi sanoo.
Lukuhetken päätteeksi lapsi saa lukupassiinsa leiman merkiksi käynnistä. Kymmenen tarran jälkeen luvassa on kirjapalkinto, jonka saa valita itse kirjaston valikoimasta.
– Leijassa esimerkiksi on kirjalaatikko, ja Kurussa lapset tunnetaan niin hyvin, että henkilökunta hankkii kirjan juuri tietylle lapselle, Listenmaa sanoo.
