Jos saat joltakulta itse tehdyn joulukortin, ole kiitollinen. Kortin tekijä on uhrannut teoksen suunnitteluun, kuvioiden näpertelyyn ja sommitteluun kenties tunteja, ja jos ei koko aikaa, niin ainakin välillä ajatellut kortin saajaa.
Tämä kaipaa kultareunusta, ohjaaja Kati Lehtinen toteaa. Mira Muikku tekee työtä käskettyä ja kehystää herkän poroaiheen kullanvärisellä punoksella, ja niin kaunis kortti saa arvoisensa loppusilauksen.
Meneillään on Tampereen seudun työväenopiston joulukortit-kurssi, joka on järjestetty Ylöjärven Yhtenäiskoululla jo vuosien ajan aina marraskuussa. Itse tehtyjen joulukorttien suosio ei hiivu, vaikka Posti kuljettaa vuosi vuodelta vähemmän pahvisia joulukortteja.
– Postitan vain muutaman kortin. Muut annan ystäville ja tutuille tai lahjojen yhteydessä, Pirkkalasta tullut Jaana Ilomäki kertoo.
Ilomäki on korttiaskartelukurssien konkari. Viime vuonna hänen joulukorttinsa syntyivät Tampereella Sampolassa, mutta nyt auton nokka kääntyi kohti Ylöjärveä. Yhtenäiskoulun käsityöluokassa kokoontuu vähemmän väkeä, joten tilaa on paremmin kuin Tampereen vastaavalla kurssilla.
Ensimmäiset kortit vaikeampia
Korttipino viereisellä pöydällä kasvaa tasaista tahtia, kun Ilomäki leikkaa, liimaa ja koristelee osin sarjatyönä. Pöydän toisella puolella ensikertalaiset Venla Nousiainen ja Mira Muikku työskentelevät huomattavasti harkitsevaisemmin. Viidessä tunnissa Nousiainen on taiteillut seitsemän korttia valmiiksi asti, Muikku kymmenkunta.
– Olen joskus pienenä askarrellut joulukortteja, mutta siitä on jo aikaa. Tämä on kyllä kivaa touhua, Venla Nousiainen toteaa.
– Aika kuluu täällä nopeasti. Materiaalia on niin monenlaista, että niiden valinta ja kortin suunnittelu on hidasta, Mira Muikku sanoo.
Ohjaaja Kati Lehtinen kertoo, että ensimmäiset kortit ovat kurssilla aina vaikeimpia tehdä juuri materiaalien runsaudenpulan takia. Kun suuntaviivat selkiytyvät, tulosta alkaa tulla nopeampaan tahtiin.
Jokaisen kortti omannäköinen
Lehtinen kehottaa askartelijoita ajattelemaan kortin saajaa. Ilo käsintehdystä kortista on vielä isompi, kun siitä tunnistaa itselle tärkeän teeman tai värin. Mira Muikku onkin tehnyt värejä ja kuvioita rakastavalle ystävälleen erityisen värikkään kortin, ja Jaana Ilomäen korteissa on joululaulujen nuotteja.
– Meillä koko perhe harrastaa musiikkia. Sekä tyttäret että vävypojat ovat opiskelleet Sibelius-Akatemiassa. Musiikin pitää näkyä myös joulukorteissamme, Ilomäki kertoo.
Jokaisen korttitaiteilijan työt ovatkin aivan omannäköisiään. Täysin samasta materiaalista ei kahta samanlaista korttia synny.
Siitä huolimatta joulukorteissakin voi erottaa vuosittain vaihtuvia muotiteemoja. Tänä vuonna uutta ovat herkät pastellivärit: tonttukin voi nyt pukeutua vaikka hentoiseen liilaan. Myös dramaattinen musta voi kuulua joulukortin väriskaalaan.
Tekstitarrat nopeuttavat työtä
Koska kortteja ei enää välttämättä postiteta vaan annetaan suoraan saajan käteen, joulu- ja pakettikortteja voi askarrella jouluun asti.
Muutamalla erivärisellä kartongilla, korttiin sopivalla joulukoristeella, liimalla ja kolmiulotteisuutta luovalla liimatyynyllä pääsee jo pitkälle. Hyvää joulua -tarrat tai leimasin nopeuttavat työtä, jos ei halua itse kirjoittaa jouluntoivotuksia.
– Mallia saa katsoa muiden tekemistä korteista, ja työtä helpottavia sabluunoita saa käyttää. Rakkaudella ja hartaudella askarreltu kortti on joka tapauksessa aina erityinen ja ainutlaatuinen, Kati Lehtinen painottaa.
