Pirkanmaan aluevaltuuston ensimmäisestä kokouksesta saakka, jolloin hallintosäännön ensimmäinen luonnos hyväksyttiin, olen kantanut huolta päätösvallan keskittämisestä aluehallitukselle – ja tuonut huoleni jokaisessa asiaan vähänkin liittyvässä tilaisuudessa perustellusti julki, niin kirjallisesti kuin suullisestikin.
Keskittäminen näkyy toimivallan siirtona valtuustolta hallitukselle käytännössä kaikissa muissa asioissa, paitsi niissä, jotka laki määrää valtuuston päätettäväksi. Ja niissäkin asioissa lain sanamuotoa tulkitaan hallituksen valtaa laajentavasti. Tällä jälkimmäisellä tarkoitan esimerkiksi sitä, että vaikka lain mukaan hyvinvointialueen strategiasta päättää aluevaltuusto, ja modernin strategia-ajattelun mukaisesti strategiaan sisältyy ylätasoisten tavoitteiden lisäksi toimeenpanoa ohjaavat strategiset linjaukset ja keinovalinnat, on nyt hyväksytty strategia niin ylätasoinen erilaisten tavoitteiden koonti, ettei sillä ole tosiasiassa ohjaavaa vaikutusta. Linjaukset jäävät hallituksen tehtäviksi, ja mikä tahansa päätös on perusteltavissa olemaan strategian mukainen.
Esimerkkinä ylätasoisuudesta käynee strategian kärkiteemat, jotka ovat 1) Tärkeintä on ihminen, 2) yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, 3) hyvinvoivat työntekijät ja 4) yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue. Esimerkiksi tätä viimeistä kärkiteemaa ”yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue”, on tarkennettu seuraavien lauseiden avulla: I) Rakennamme taloudellisesti kestävän hyvinvointialueen, II) Luomme yhdessä hyvinvointialueen toimintakulttuurin ja uuden johtamismallin, III) Olemme arvostettu yhteistyökumppani, omistaja ja aktiivinen verkostoituja ja IV) Olemme edelläkävijä toiminnan kehittämisessä oppilaitosten ja korkeakouluyhteisön kanssa kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Teemat ovat hyviä – sitä en kritisoi. Vaan pystyykö joku niiden perusteella sanomaan, mitä ne käytännössä tarkoittavat ja millä tavoin näitä toteutetaan?
Ymmärrän, että hyvinvointialueen rakentamisen tässä vaiheessa valtuusto ei välttämättä vielä pystyisi tekemään merkittäviä strategisia linjauksia tai keinovalintoja. Näiden linjausten tekotarve konkretisoituu ensi vuoden ja seuraavankin aikana.
Siksi ehdotinkin, että sekä strategiaan että hallintosääntöön olisi kirjattu valtuuston rooli tehdä strategisia linjauksia lähetekeskusteluiden kautta, joiden pohjalta aluehallitus laatisi strategiaa toimeenpanevat ohjelmat. Näitä ehdotuksia kannatti vain noin 30 prosenttia valtuuston jäsenistä. Käytännössä valtuutetut suurista puolueryhmistä, joilla hallituspaikkoja on enemmän, eivät kannattaneet aluevaltuustolle tämän kaltaisen linjausten teko-oikeuden antamista tai pitäneet lähetekeskusteluja tarpeellisina, vaan kannattivat vallan keskittämistä aluehallitukselle. Vaikka tämäkin heijastaa tammikuun aluevaalin tulosta, pidän sitä demokratian toteutumisen kannalta huolestuttavana, sillä hallituksen kokouksia ei yleisö pääse kuulemaan. Kaikki valtuutetut kantavat kuitenkin kansalaisiin nähden vastuun hyvinvointialueen rakentamisesta.
PETRA SCHULZE STEINEN
Aluevaltuutettu, Keskusta
Valkeakoski
