Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Pohjois-Hämeen riistakeskusalueella toimii 71 petoyhdyshenkilöä, jotka kirjaavat vuosittain tuhansia havaintoja suurpedoista.
Ilmoittamalla oman havaintonsa oman alueen petoyhdyshenkilölle auttaa tarkentamaan kannanarviointia.
Petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilves- ja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille.
Suurpetohavainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Havainnon yksityiskohdat ja tarkka sijainti kannattaa ilmoittaa paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti tapahtuman jälkeen. Ilmoittamalla havainnosta tukee riistantutkimusta sekä auttaa viranomaisia saamaan tarkemman käsityksen alueen suurpetotilanteesta.
Havaintotietoja käytetään moneen
Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät havaintoja päätöksenteon tukena. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta.
Havaintoja kirjataan vuosittain kymmeniätuhansia, joten kyseessä on todella mittava vapaaehtoistyön voimannäyte. Pohjois-Hämeessä on runsaasti petoyhdyshenkilöitä.
– Ilves on alueella runsaslukuisin, mutta myös karhu- ja susihavainnot ovat paikoitellen yleisiä. Etenkin pentuehavaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilölle on erityisen tärkeää kannanarvioinnin näkökulmasta, erikoissuunnittelija Marko Mikkola sanoo.
Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Luonnonvarakeskuksen Tassu-järjestelmään. Havainnosta kirjataan muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen.
– Oma riistan -maasto- tai verkkosovellukseen itse kirjatut suurpetohavainnot eivät välity petoyhdyshenkilöille. He eivät näin pääse tarkistamaan niitä ja kirjaamaan Tassuun. Suurpetohavainnon tehdessään tulee aina ilmoittaa asiasta paikalliselle petoyhdyshenkilölle, joka varmistaa asian ja tekee havaintokirjauksen, muistuttaa Mikkola.
Jos kohtaat suurpedon
Jos kohtaat suurpedon hoidetussa pihapiirissä tai laitumella, on syytä pyrkiä karkottamaan se kovaa ääntä pitämällä ja tekemällä eläimelle selväksi, että paikalla on ihminen. Tällainen kohtaaminen tulee ehdottomasti ilmoittaa petoyhdyshenkilölle.
Jos suurpeto aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kodin pihapiirissä, tai ajaudut kolariin suurpedon kanssa, pitää ottaa yhteyttä hätäkeskuksen (112) kautta poliisiin.
