Aito Säästöpankki avasi talouden valmentamonsa: ”Kansantalous janoaa investointeja, taantumaa ei saa ruokkia”

21.11.2022 16:25

 

Toimitusjohtaja Pirkko Ahonen esitteli maanantaina Aito Säästöpankin modernin talouden valmentamon. Se sijaitsee Tampereen sykkeessä Hämeenkadun varrella.
Toimitusjohtaja Pirkko Ahonen esitteli maanantaina Aito Säästöpankin modernin talouden valmentamon. Se sijaitsee Tampereen sykkeessä Hämeenkadun varrella.

Säästöpankkiliiton toimitusjohtaja Karri Alameri toivoo, etteivät eri tahot ruokkisi orastavaa Suomen talouden taantumaa. Hänen mukaansa jo synkät talouden otsikot saavat helposti liikkeelle kierteen, jossa hihnat vedetään kiinni sellaisissakin paikoissa, joissa asiat ovat vakaalla tolalla. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo, että nollakorkojen aika on ohi. Hänen mukaansa korkojen nousu on ollut ennätysnopeaa, mutta hän uskoo korkojen tasaantuvan lähiaikoina. Alameri ja Mikkonen olivat avaamassa maanantaina Aito Säästöpankin uutta pääkonttoria eli talouden valmentamoa Tampereella.

– Kielteiset talouskatsaukset alkavat toteuttaa itse itseään, Karri Alameri herättelee.

Säästöpankkiliittoa johtavan Alameren mielestä Suomen tämänhetkistä taloudellista tilannetta ei missään tapauksessa voi verrata maamme historian rankimpaan lamaan, jota elettiin 1990-luvulla. Sellaista ei ole edes näköpiirissä.

– Asiat ovat niin kauan hyvin, kun ihmisillä on työtä, Alameri sarauhoittelee.

Sijoittamispuheet ovat moniäänistyneet

Pääekonomisti Henna Mikkonen toivoo, että esimerkiksi yritykset investoisivat nyt rohkeasti. Investoinnit vahvistaisivat kansantalouttamme. Vahva ja vakaa kansantalous on pitkällä tähtäimellä kansakunnan ja yhteiskunnan etu.

Mikkonen pitää myönteisenä sitä, että Suomessa sijoittamispuheet ovat moniäänistyneet. Tämä kertoo siitä, että talousasioista keskustellaan aikaisempaa avoimemmin ja entistä enemmän. Myönteiseen kehitykseen ovat johtaneet esimerkiksi pankkien asiakkaidensa kanssa käymät perusteelliset talouden suunnittelukeskustelut. Raha-asiat eivät ole enää tabu.

– Jo koronakriisi herätti ihmiset miettimään raha-asioitaan, taloutensa tilaa. Sama aktiivisuus ja toimeliaisuus jatkuu nyt Ukrainan sodan ja sen seurauksena syntyneen energiakriisin aikana. Energiakriisi on iso juttu Euroopassa ja sen synnyttämä tilanne on täysin uudenlainen; esimerkiksi USA:ssa energia ei ole yhtä isosti esillä päivittäin, Mikkonen toteaa.­

– Nyt seuraamme tarkasti, mitä säässä tapahtuu. Olemme sananmukaisesti säiden armoilla, Mikkonen lisää.

– Myönteistä on se, että työmarkkinoilla tilanne on edelleen hyvä, Mikkonen korostaa.

Pirkanmaalla työttömyys on keskimääräistä matalammalla. Koko maan työttömyysaste oli syyskuussa 8,8 prosenttia, kun vastaava luku Pirkanmaalla oli 7,9 prosenttia.

Ihmiset pystyvät säästämään

Henna Mikkonen pitää merkityksellisenä signaalia, joka kumpuaa Säästöpankin omasta tuoreesta säästämisbarometrista. Sen mukaan valtaosa vastaajista pystyy edelleenkin säästämään. Tarkka luku on 57 prosenttia.

– Säästöpankin kehittämä taloudellisen ahdingon mittari pitää sisällään euroja ja tunteita. Kaiken kaikkiaan ihmisten kokema taloudellinen ahdinko on lisääntynyt. Naisilla ahdinko on miehiä suurempaa. Yllättävää on se, että keski-ikäisillä ahdinko on suurinta. Ahdistuneisuudella on vahva korrelaatio tulojen kanssa. Viime vuodesta nousua on eniten hyvätuloisilla, Mikkonen kertoo.

Suomalaisten kuluttajien luottamus talouteen on tällä hetkellä ennätyksellisen heikko. Eri mittaukset ovat tuottaneet samansisältöisen lopputuloksen. Myös yritysten luottamus on laskussa. Rakentamisessa ja kaupan alalla näkymät ovat heikoimmat. Pirkanmaalaisittain myönteistä on, että täällä pienet ja keskisuuret yritykset ovat hieman keskimääräistä optimistisempia.

– Tälle ajalle on ominaista, että nousevat perustarpeiden hinnat tuntuvat kaikkien ihmisten arjessa. Esimerkiksi 1990-luvulla ongelmat koskettivat lomautettuja ja työttömiksi jääneitä, Mikkonen vertailee.

Esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet runsaat 15 prosenttia. Asumiskulut ovat nousseet liki kymmenen prosenttia ja liikkuminen vajaat kymmenen prosenttia.

Mikkonen uskoo, että nollakorkojen aika on ohi. Hänen mielestään koko talouselämä hyötyy siitä, että korot tervehtyvät.

– Korkojen nousu on ollut ennätysnopeaa. Olisin toivonut, että korot olisivat kivunneet ylöspäin tasaisemmin ja hivenen verkkaisemmin. Maltillisimpien korotuksien tiellä niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin ennättävät sopeutua muuttuvaan maailmaan. Liian äkilliset muutokset aiheuttavat ongelmia, Mikkonen pohtii.

– Meillä on muiden muassa asuntovelallisissa sen ikäisiä henkilöitä, joille tämänhetkinen korkojen nousu on täysin uusi asia. On ikäryhmiä, jotka ovat eläneet nolla korkojen maailmassa. Vaikka pankit tekevät asiakkailleen kuuden prosentin stressitestin, nousevat korot vaativat joiltakin ihmisiltä sopeutumista, Mikkonen miettii.

– Sitten aikuisemmilla ihmisillä ovat hyvin muistissa vaikkapa 1980- ja 1990-luvulla vallinneet korkotasot. Silloin esimerkiksi asuntolainan korko saattoi liikkua 15-18 prosentissa. Tällaisia korkoja maksaneet eivät pidä tämän hetken korkotasoa minään, Mikkonen lisää.

Mikkonen sanoo, että Suomen talous ajautuu lievään taantumaan. Säästöpankin uutukainen kasvuennuste on miinusmerkkinen ensi vuodelle. Kasvuennuste on – 0,2 prosenttia.

Konttori on nyt valmentamo

Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla toimiva miljardipankki, Aito Säästöpankki ei puhu enää pääkonttorista. Toimitusjohtaja Pirkko Ahonen esitteli maanantaina median edustajille ja asiakkaille uudenlaista talouden valmentamoa.

Aito Säästöpankki on muuttanut Tampereen Kauppakadulta Tapin vanhasta pääkonttorista Hämeenkadun sykkeeseen.

– Pankkitoiminta on muuttunut erittäin rajusti 25 viime vuoden aikana. Pankeissa on täysin uudenlainen työskentelymalli, joten toimitilojen on oltava arjen tarpeiden mukaiset, Ahonen sanoo.

Toimitilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon erilaiset työskentelytarpeet. Hämeenkadun valmentamo on Aito Säästöpankissa ensimmäinen, jossa tilojen tilojen käyttäjiä on enemmän kuin varsinaisia työhuoneita.

– Suurin osa henkilöstöstä työskentelee hybridimallin mukaisesti. Pankkilaiset tekevät työtä säännöllisesti sekä kotikonttorissa että muissa konttoreissa sekä etätyönä kotona ja asiakkaiden luona, Ahonen kuvailee.

MATTI PULKKINEN