Runsaan vuosikymmenen Pirkanmaan Yrittäjä -lehteä toimittanut Ville Kulmala, 42, pitää aluejärjestön päätöstä jakaa oma aviisi suurelle yleisölle kauaskantoisena ja aikanaan rohkeutta vaatineena ratkaisuna. Ja siitä toimitussihteeri on vakuuttunut, että säännöllisesti ilmestyvä lukupaketti on syventänyt pirkanmaalaisten tietoisuutta yrittäjyydestä. Yli 3 500 yrittäjä- ja yritysjuttua kirjoittaneena Kulmala tietää, että aluejärjestön lehdellä on ollut erityisen merkittävä rooli kunta-, alue- ja eduskuntavaalien yhteydessä. Aviisi on pitänyt näyttävästi esillä yrittäjätaustaisia ehdokkaita.
Pirkanmaalaiset yrittäjät ja lisäksi harvinaisen laaja yleisö on oppinut tuntemaan Ville Kulmalan 13 viime vuoden aikana monipuolisena, tuotteliaana sekä ajassa elävänä Yrittäjä-lehden kirjoittavana ja valokuvaavana toimitussihteerinä.
Kulmalan tekemät yrittäjä- ja yritysreportaasit ovat antaneet kasvot monipuolisesta elinkeinoelämästään tunnetun Pirkanmaan yrittäjille ja heidän työntekijöillensä. Toimitussihteeri päättelee työuransa aikana saamastaan palautteesta, että lehdelle on ollut selvä tilaus.
Parhaillaan Kulmala tyhjentää työpöytäänsä Pirkanmaan Yrittäjien toimistossa. Hän siirtyy valtakunnallisesti erittäin kiinnostavaan työympäristöön Olkiluotoon. Kulmala aloittaa marraskuun loppupuolella viestinnän asiantuntijana Teollisuuden Voima Oyj:ssä.
– Kovin äkkiä en keksi viestinnällisesti kiinnostavampaa työpaikkaa tässä valtakunnassa tällä hetkellä, Kulmala kertoo.
Vaikka Kulmala onkin hyvin innostunut uusien haasteiden pariin siirtymisestä, hän myöntää, että mieli on myös haikea.
– Sen tiedän, että minulle tulee ikävä kirjoittamista, joka on ollut päätoimenkuvani nykyisessä pestissä.
Kulmala paljastaa aloittaneensa alkuvuodesta romaanin kirjoittamisen. Tekstiä on jo syntynyt 250 liuskaa.
– Sen haluan kyllä joskus saada julkaistua, mutta mitään sen kummempia paineita en siitä ota. Se on selkeä, mutta antoisa sivuprojekti.
Pirkanmaalaiset laajasti lukijoina
Pirkanmaan Yrittäjät -lehden painos on ollut massiivinen 150 000 kappaletta. Toimitussihteeri Ville Kulmalan mielestä perinteisellä paperilehdellä on ollut ainutlaatuinen suhde suureen yleisöön.
– Aluejärjestömme linjasi jo 1990-luvulla, että sanomalehtimäinen julkaisu suunnataan laajasti pirkanmaalaisille ideana tarjota yrittäjyyteen liittyvää tietoa monipuolisesti kaikille maakuntalaisille. Sama avarakatseinen toimintamalli jatkui myös toimitusjohtaja Jari Jokilammen ja Pasi Mäkisen aikana.
Kulmala tuntee hyvin ongelmat, jotka ovat liittyneet yrittäjyyden yleiseen arvostukseen tai yrittäjyyden merkitykseen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkana.
– Uskon vahvasti tarinoihin. Paitsi kansainvälisesti toimivat pirkanmaalaiset suuryritykset myös pienemmät yritykset ja erityisesti yrittäjät tarjoavat valtavasti hienoja artikkeliaihiota. Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä olemme pyrkineet tuomaan esiin juuri näitä jälkimmäisiä. Suuryritykset viestintäosastoineen ja -toimistoineen saavat kyllä äänensä kuuluviin muuallakin.
Siitä Kulmala on kuitenkin vakuuttunut, että viestintä on vain ja ainoastaan yrittäjäjärjestön tukifunktio.
– Edunvalvonta, eli yrittäjien aseman edistäminen ja kehittäminen, on yrittäjäjärjestön kaiken toiminnan ydin. Viestintä ja lehti ovat kuitenkin pyrkineet kantamaan myös tässä kortensa kekoon.
Kulmala muistaa hyvin ajat, jolloin yrittäjäehdokkaat tulivat näyttävästi mukaan kunta- ja eduskuntavaaleihin 1990-luvun rajun laman jälkeen. Menestyneistä yrittäjistä haluttiin taloudenpidon osaajia kuntien päätöksentekoon. Kansanedustajina yrittäjätaustaisissa ihmisissä toivo pantiin valtion kassan vakauteen ja työllisyyttä edistävän lainsäädännön syntymiseen.
– Pirkanmaan Yrittäjät -lehti on antanut sivukaupalla tilaa kunkin vaalin ajankohtaisille asioille ja yrittäjäehdokkaille. Näin yrittäjävaihtoehdot ovat päässeet esille äänestäjien puntaroitaviksi.
Valtakunnallisesti Pirkanmaan Yrittäjien oma lehti on ollut myönteinen poikkeus. Se on hengittänyt peräti 75 vuotta pirkanmaalaisten yrittäjien ja yrityksien tahdissa. Monessa maakunnassa aluejärjestöt ovat haudanneet aviisinsa tai muokanneet siitä puhtaasi järjestöjulkaisun. Jotkin maakunnat hoitavat tiedotustaan vain verkkomaailmassa.
Pirkanmaan Yrittäjät -lehti on ilmestynyt noin 40-sivuisena pläjäyksenä säännöllisesti ja viime vuosina kymmenen kertaa vuodessa. Lehti on mainosrahoitteinen. Kulmalan mukaan lehden huomioarvo koheni konkreettisesti vuonna 2016, jolloin se alettiin jakaa Aamulehden mukana.
Yrittäjäkenttää herkällä korvalla kuunteleva Kulmala tietää, että perinteinen Pirkanmaan Yrittäjät -lehti on monelle jäsenmaksunsa säntillisesti maksavalle yrittäjälle keskeinen side yrittäjäjärjestöön.
– Tämän ainutlaatuisen suhteen vaalimiseksi lehdestä on syytä pitää hyvää huolta. Asioita, jotka eivät ole rikki, ei pidä korjata.
”Jokainen yrittäjä on laulun arvoinen”
Ville Kulmala on vakuuttunut, että jokainen pirkanmaalainen yrittäjä on laulun – tai siis ainakin lehtijutun arvoinen.
– Koko yhteiskuntamme hyötyy, kun ihmiset ymmärtävät, mitä minkin tekemisen takana oikeasti on. Pirkanmaan Yrittäjät -lehden tehtävänä on ollut tehdä näkyväksi yrittämisen arkea.
– Olen kuvannut tekemistäni yrittäjyysevankeliumin julistamiseksi.
– Työssäni olen kutsunut itseni kahville ja kylään tuhansiin yrityksiin. Olen kohdannut monella tavalla suurenmoisia persoonia. Olen oppinut haastateltavani paljon. Huomionarvoista on, että moni yritys on alkanut pienestä. Varttuakseen niissä on tehty tinkimättömästi työtä.
Kulmala on laittanut merkille, että tämän ajan nuoret yrittäjät ovat liikkeellä vahvalla ja myönteisellä asenteella.
– Tulevaisuus näyttää siis tässä mielessä oikeinkin hyvältä.
Stoppi jäsenkadolle
Parhaimmillaan, vielä edellisen vuosikymmenen puolella, Pirkanmaan Yrittäjien jäsenmäärä oli yli 11 000. Nyt aluejärjestön jäsenmäärä on alle 7 700.
Ville Kulmala on nähnyt työnsä arjessa yrittäjäkentän ruohonjuuritasolla, että yrittäjäjärjestön voima on kasvollisissa ihmisissä. Hän arvostaa muiden muassa aikaisempia toimitusjohtajia Jari Jokilampea sekä Pasi Mäkistä. He molemmat toimivat myös lehden päätoimittajina. Erityiskiitoksen saa myös pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Kiili.
– Kaikilla heillä oli valtavan laajat yhteistyöverkostot yhteiskunnan eri osa-alueille, ja he hankkivat arvostuksensa teoillaan. Heistä tuli karismaattisia toimijoita, jotka tekivät sydämestään työtä yrittäjäjärjestön hyväksi.
Kulmala arvostaa suuresti myös Pirkanmaan Yrittäjät hiljan jättäneen Maria Virtasen isoa työpanosta, jonka hän teki elinkeinoasioiden päällikkönä. Kulmalan mukaan luonteva ja elävä yhteys yrittäjäkentälle on asiantuntijaorganisaatiossa kaiken tekemisen a ja o.
– Järjestötyö on pitkäjänteistä. Se perustuu aina luotettavuuden varaan.
Kulmala muistuttaa, että aluejärjestö on niin vahva tai heikko kuin sen jäsenistö on.
– Jäsenmäärä on ollut valitettavassa laskussa. Samaan aikaan Pirkanmaa paistattelee julkisuudessa ainutlaatuisen voimakkaasti kasvavana ja kehittyvänä maakuntana. Yrityksiä syntyy koko ajan kuin sieniä sateella. Potentiaalia siis on.
– Yhteiskuntamme kulkee kohti kasvavaa yrittäjyyttä. Yrittäjäjärjestön on elettävä ajassa ja puhuteltava kaikkia mahdollisia jäsenkandidaatteja.
– Totuus on, että yksinyrittäjien määrän kasvu on ollut koko Suomen työelämän suurin muutostrendi läpi koko 2000-luvun.
Koronapandemia kirkasti tehtävät
Ville Kulmala pitää koronapandemian aikaisia kokemuksia Pirkanmaan Yrittäjissä ainutkertaisina ja merkittävinä. Hän arvostaa yrittäjäjärjestön hereillä oloa ja ripeää reagoimiskykyä.
– Toimistostamme tuli pienessä hetkessä ikään kuin kriisikeskus. Koko henkilökuntamme valjastettiin kädenkäänteessä palvelutehtävään, jossa autoimme monin eri tavoin pirkanmaalaisia yrittäjiä täysin uudenlaisten ongelmien selättämisessä. Puhelimet soivat koko ajan. Kaikki työntekijät olivat remmissä mukana. Asiakkaat kertoivat tulleensa autetuiksi. Yrittäjien yhteisöllisyys sai historialliset mittasuhteet. Yrittäjäjärjestö kirkasti asemansa ja tehtävänsä.
Kulmala korostaa järjestönsä edunvalvontatyön tärkeyttä. Hän herättelee ihmiset tunnistamaan erilaiset mallit ja tavat asian toteuttamiseksi.
– Nyt lähestymme jo kovaa vauhtia ensi huhtikuussa pidettäviä eduskuntavaaleja. Vaalit on otollinen hetki tehdä edunvalvontatyötä. Ja erityisesti eduskuntavaaleissa sitä pitää tehdä nimenomaan maakunnallisella tasolla – ei Helsingistä käsin.
MATTI PULKKINEN
