Euroopan unioni on jokaisen suomalaisen arkipäivää. 27 maan muodostama taloudellinen ja poliittinen liitto on tullut kansalaisille läheisemmäksi ja tutummaksi kahdeksan viime kuukauden aikana, jolloin Ukrainan sota on leimannut voimallisesti koko maanosan jokapäiväistä elämää. Tällä hetkellä EU-neuvonantajana työskentelevä valkeakoskelainen Petra Schulze Steinen korostaa ensi vuoden eduskuntavaalien ja seuraavan vuoden EU-vaalien tärkeyttä. Hänen mukaansa sota Euroopassa ja siitä johtuva epävarmuus vaikuttavat siihen, ettei vaalien EU-aiheisia kärkiteemoja ole yhtä selkeä tunnistaa etukäteen kuin normaalitilanteessa olisi.
Petra Schulze Steinenilla on ollut avartavia näköalapaikkoja Euroopan unioniin. Hän on työskennellyt Euroopan Keskuspankissa johtavana oikeudellisena neuvonantajana, johon tehtävään hän palaa ensi tammikuussa. Hän oli vuoden 2021 syyskuusta tämän vuoden syyskuulle valtiovarainministeriössä valtiovarainministerin erityisavustajana aloinaan EU- ja kansainväliset asiat sekä rahoitusmarkkinaosaston asiat. Nyt hän on Suomen Keskustan puheenjohtajan ja puoluejohdon EU-neuvonantaja.
Schulze Steinen sanoo, että vuoden kestänyt EU:n tulevaisuuskonferenssi on periaatteellisesti erittäin merkityksellinen asia. Konferenssi nosti näkyviksi asiakokonaisuuksia ja tulevaisuuden haasteita, jotka nimenomaan eri maissa EU-kansalaiset kokevat tärkeiksi. Hän harmittelee, ettei asiasta Suomessa kuitenkaan paljon keskusteltu.
– Nyt EU-komissiolla on edessä tulevaisuuskonferenssin esille nostamien asioiden pohtiminen ja mahdollisten ehdotusten tekeminen. Asioita, joista tullaan keskustelemaan on muun muassa jäsenmaiden yksimielisyysvaateesta luopuminen tietyissä päätöksissä. Pienelle maalle tällainen ei välttämättä ole eduksi. Siinä meillä suomalaisillakin on oma osuutemme ja vastuumme, kun mahdollisten ehdotusten käsittely alkaa.
EU koskettaa meitä kaikkia
Schulze Steinen teroittaa, ettei EU ole mikään kaukainen tai merkityksetön toimija.
– 27 jäsenmaan toimin ja voimin tartutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja ympäristön, vahvemman talouden, EU:n roolin, arvojen, oikeuksien ja turvallisuuden, digitalisaation, eurooppalaisen demokratian, muuttoliikkeen hallinnan sekä koulutuksen, kulttuurin, nuorison ja urheilun piiriin kuuluviin haasteisiin.
Erityisen tärkeänä Schulze Steinen pitää EU:n strategisen autonomian lisäämistä ja sisämarkkinoiden toimimisen vahvistamista samoin kuin sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyviä asioita.
Schulze Steinen sanoo, että suomalaiset ja Suomi pystyvät vaikuttamaan maanosamme tulevaisuuteen. Hänen mukaansa maan hallituksella ja koko eduskunnalla on avainasema Suomen linjausten edistäjänä.
– EU:n pelkkä haukkuminen ei auta ketään, eikä johda yhtään mihinkään, vaikka kaikkia sieltä tulevia ehdotuksia ei hyväksyttäisikään.
Schulze Steinen on vakuuttunut siitä, että aito keskusteleminen eri asioista herättää kansalaiskeskustelun. Debatti myös ruokkii suuren yleisön kiinnostusta unionia kohtaan.
Schulze Steinenin mukaan viime keväänä voimakkaana vellonut taksonomia-keskustelu on hyvä esimerkki tapauksesta, josta avoin kansallinen vuoropuhelu olisi pitänyt käynnistää jo ajat sitten.
– Eikä vasta, kun ollaan ota tai jätä -tilanteessa.
Shulze Steinen pitää tärkeänä, että turvallisuudesta puhutaan niin omassa maassamme kuin kattavasti Euroopan unionissa.
– Kummallista on, ettei vuoden 2015 pakolaiskriisi sysännyt määrätietoisesti liikkeelle pohdintaa turvallisuuden varmistamisesta.
– Isoja koko maanosaa koskevia asioita ovat juuri nyt ruoan saatavuus ja energian riittävyys. Omavaraisuus ja huoltovarmuus on ratkaistava ja taattava.
Schulze-Steinen sanoo, että suurien yhteisten teemojen kohtalo nousee esille vuoden 2024 EU-vaaleissa.
Muutos ei tapahtunut kaupan kautta
Talveen valmistautuva Eurooppa etsii kuumeisesti keinoja energian riittävyyden turvaamiseksi sekä energian hinnan pysyttämiseksi maltillisella tasolla.
Petra Schulze Steinen sanoo, että kun lähdetään siitä, että sotatilanne ei eskaloidu laajemmaksi, eurooppalaisten turvallisuusvaade kiteytyy nyt energiakysymykseen.
– Suomalaistenkin kannalta koko energia-asiassa on eurooppalaisittain olennaista, että erilaisista intresseistä ja energiapaleteista huolimatta EU-maat löytävät kaikille sopivan ratkaisun energian hintojen nousun ja riippuvuuden Venäjän fossiilisesta energiasta katkaisemiseksi, sillä eripuraisuus hyödyttää Venäjää.
– Monet kysyvät, miten on mahdollista, että Saksasta tuli niin riippuvainen Venäjän maakaasusta.
Schulze Steinen huomauttaa, että välitön ja merkittävin syy on hyvin yksinkertainen. Venäläinen kaasu oli halpaa ja saksalaiset ovat säästäväisiä. Venäläinen maakaasu oli halvempaa kuin Lähi-Idän öljy ja ilmastoystävällisempää kuin eurooppalainen kivihiili.
– Kaasun käyttö oli helpompaa kuin uusiutuvan energian verkkojen rakentaminen pohjoisesta etelään ympäristöaktivistien protestien hidastaessa lupaprosesseja. Ydinvoima ei ole enää vuosiin ollut Saksassa salonkikelpoista. Se on ollut jatkuvan poliittisen väännön keskiössä.
Schulze Steinen sanoo, että Saksan maakaasuriippuvuuden rakentumisen taustalla vaikuttavat myös muut tekijät, kuten historialliset, kulttuurilliset ja toisen maailmansodan perintöön liittyvät asiat. Näiden johdosta Saksa eroaa selkeästi esimerkiksi Suomesta.
Schulze Steinen palauttaa muistiimme edellisen liittokansleri Angela merkelin moton: ”Wandel durch Handel” eli muutos kaupan kautta.
– Merkel uskoi, että kauppasuhteilla olisi voitu vaikuttaa syvällisesti kauppakumppanimaan yhteiskuntarakenteisiin. Tässä tapauksessa Venäjän rakenteisiin.
”Kaikessa näkyy uutuus”
Valkeakoskelainen Petra Schulze Steinen on historiallisen ensimmäisen Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen.
– Kaikessa näkyy päällimmäisenä uutuus.
Schulze Steinenin mukaan asioita tuodaan valtuustoon kovalla kiireellä, asioita on todella paljon, eikä valtuutetuille ole ollut luonnollisestikaan mahdollisuutta paneutua kaikkiin perusteellisesti. Syynä on äärimmäisen kireä aikataulu, ja sen synnyttämä jatkuva paine valmistelussa. Virkamiehet ovat varmasti lujilla. Urakka on suuri.
– Tosiasiassa aluevaltuustoon tulevat asiat ovat vain jäävuoren huippu.
Schulze Steinenin mukaan aluevaltuutetut olisivat halunneet keskustella enemmän esimerkiksi hyvinvointialueen ensimmäisen toimintavuoden investointisuunnitelmasta.
– Valtuutettuna tunsin olevani puun ja kuoren välissä. Janoan tietoa, mutta asioiden laajaan avaamiseen ei ollut aikataulun vuoksi kerta kaikkiaan mahdollisuutta, koska suunnitelma tuli valtuustoon yliajalla. Talousarvion laadinta on vielä kesken, mutta jo nyt näyttää selvältä, että alijäämää syntyy. Katsotaan, mikä 18:sta hyvinvointialueesta ensimmäisenä pyytää valtiolta lisää rahaa. Siitä ratkaisusta tulee ennakkotapaus kaikille muillekin alueille – millä perusteilla rahaa voi saada lisää ja millä ei.
Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia on parhaillaan työn alla.
Schulze Steinen painottaa, että aluevaltuutettujen kädenjälki näkyy paremmin vasta tulevissa strategian päivityksissä.
Schulze Steinen kuuluu strategia- ja tulevaisuusvaliokuntaan.
– Valiokuntapaikat jaettiin, ennen kuin valiokuntien tarkat teemat ja niissä käsiteltävät asiat olivat edes tiedossa.
Schulze Steinen korostaa, että valiokuntamalli on käytössä vain Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Schulze Steinen pitää kuitenkin selvänä, että Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa toimintansa asianmukaisesti 1. tammikuuta 2023.
– Moniin asioihin joudutaan varmasti vielä palaamaan. Tällainen uudistus ei tapahdu yön yli, eikä yhdessä vuodessakaan. Uudistus on koko Suomen historian suurin hallinnollinen muutos.
– Pirkanmaa aloitti hyvinvointialueen valmistelun valtakunnallisesti katsottuna etukenossa, ja valmistelua tehdään rytinällä. Kaikesta näkee, että tehtävää on todella paljon.
– Onneksi on löydetty työhönsä sitoutuneet alansa ammattilaiset tätä työtä tekemään.
MATTI PULKKINEN
