Me Teivon omakotialueen asukkaat haluamme näin julkisestikin puhutella Ylöjärven päättäjiä koskien omakotiemme hävittämistä uudessa kaavaehdotuksessa ja kerrostalojen rakentamista kotiemme tilalle.
Meillä oli vihdoinkin, kolmen vuoden jälkeen, mahdollisuus viime keskiviikon kaavaehdotuksen esittelytilaisuudessa tutustua kotiemme kohtaloa koskeviin suunnitelmiin. Pettymyksemme oli suuri, koska niissä ei ollut mitenkään huomioitu aiempia vetoomuksiamme omakotialueemme ja kotiemme säilyttämisen puolesta. Tämä tuntuu käsittämättömältä ylenkatseelta kotirauhaamme ja omaisuuttamme kohtaan.
Te päättäjät teette lopullisen päätöksen kaavan läpimenosta tai sen muutoksista. Vetoamme teitä säilyttämään kotimme ja viihtyisän asuinympäristömme. Meitä on alueella kymmenen ihmistä, joiden tulevasta kohtalosta ja elämästä te päättäjät tulette päättämään tulevissa äänestyksissä kotiemme säilyttämisestä tai niiden hävittämisestä Raitiotieallianssin hyväksi.
Tiedotustilaisuudessa meille kerrottiin, että Raitiotieallianssi vaatii rakennettavaksi molemmin puolin raitiotietä vähintään 600 metrin alueelle mahdollisimman paljon asuntoja ja yrityksiä maksamaan radan käyttöä ja rakennuskustannuksia. Tiedossamme on tämän kaltaisissa sopimuksissa yleinen tapa, jossa allianssi saa radan rakennuskustannukset, jolla katetaan perustamisen kustannuksia. Mutta sopimuksiin kuuluu usein myös 3–5 vuoden aikana tuloja allianssille radan käytöstä, jolla se tekee tuloksensa.
Toivomme, että käytätte valtaanne hyvään, ettekä ole pelkkä Raitiotieallianssin kumileimasin. Päätöksillänne on todellakin elämäämme ja tulevaisuuteemme ratkaiseva merkitys.
Tervetuloa vihdoinkin tutustumaan alueeseemme niin huomaatte, että olemme omassa kulmassamme kaavaehdotuksen reunassa ja alue on, jos on tahtoa ja halua, säilytettävissä perinteisenä pientaloalueena. Siihen on mahdollisuus jopa rakentaa muutama pientalo lisää sen vaikuttamatta olennaisesti allianssin vaatimuksiin. Pieni muutos kaavaehdotukseen antaa meidän pitää kotimme.
Tilaisuudessa toistettiin useaan kertaan, että tarkoitus on lunastaa tonttimme ja talomme ”vapaaehtoisilla kaupoilla” ja ”markkinahintaan” sekä ”puolueettoman arvioijan” arvioimana. Yleisessä tiedossa on, mitä nuo sanahelinät tarkoittavat kunnan ollessa ostajana. Samoin jo kolme vuotta kestänyt painostus ”vapaaehtoisiin kauppoihin” aiheuttaa, että ihmiset alueella ovat niin ahdistuneita sietämättömän pitkästä epätietoisuudesta, etteivät kestä enää, vaan myyvät talonsa pilkkahinnalla. Tämä uhkan luomisessa tosin on ollut selkeästi tarkoituskin.
Tähän mennessä kaupunki on lunastanut kolme tonttia, joista kaksi oli omista syistään valmiita myymään huonokuntoiset talonsa purkuhinnalla toisin kuin meidän tapauksessamme. Kerroimme, ettemme ole myymässä kotejamme, koska olemme niitä loppuiän kodeiksemme vaivalla rakentaneet ja rahamme niihin sijoittaneet. Teetimme talomme kunnosta puolueettoman ja perusteellisen kuntoarvion niitä vakuutus-yhtiöille tekevillä ammattilaisilla.
Jos kaupunki on halukas ostamaan, niin sen velvollisuus on maksaa kunnollinen hinta ja meille aiheutuvat kulut todellisina haittakorvauksineen. Tällaisissa tapauksissa, kun tilalle on tarkoitus rakentaa kerrostaloja, käypä markkinahinta määräytyy alueelle tulevien kerrostalojen kerrosneliöiden mukaan siten, että mitä korkeampi rakennettava kerrostalo, sitä korkeampi on lunastushinta.
Huomioittehan myös, että omakotitonttimme ovat Tampereen keskustasta noin 6 kilometrin päässsä ja muutaman kilometrin päässä Ylöjärveltä, hyvien yhteyksien ja tulevan raitiotien varrelta. Tonttimaa on siis arvokasta. Verrokkina Ylöjärven kaupunki oli valmis maksamaan Mäkkylän tilan peltomaasta käypään arvoon nähden kolminkertaisen hinnan, eli 9 euroa neliömetriltä, kun yleisesti tunnettu hinta on 3 euroa neliömetriltä. Hinta oli siis 1,5 miljoonaa euroa, eikä kyse ollutMäkkylän kodista tai kotitilasta. Meidän tapauksessamme on kyse omakotitonteista ja kodeista, joissa asumme ja elämme.
Eduskunnassakin on valmistelussa lakiehdotus, jossa pyritään puuttumaan kaupunkien ja kuntien tavaksi tehdä rahaa kansalaisten omaisuuden kustannuksella käyttäen pakkolunastusta ostamalla halvalla tontteja ihmisiltä ja myymällä ne kalliilla rakennusliikkeille. Valtiovaltakin on siis jo huomioinut nämä väärinkäytökset, joilla pakkolunastusoikeutta harjoittamalla tehdään kunnille rahaa.
Ottakaa kotimme tapauksessa huomioon se, että kaupunki on jo aiemmin pakkolunastanut tontistamme vuosia sitten palasen pyörätietä varten. Tietääksemme Suomen lain mukaan pakkolunastusta ei ole mahdollista toistuvasti käyttää samalle tontille.
Tapio Mäkinen,
Pilviraitin, Pilvikujan ja Seritien asukkaat
