Bensiini, diesel, kaasuhybridi, ladattava bensahybridi, ladattava dieselhybridi, ei-ladattava hybridi, täyssähköauto… Ei ole ihme, että autoilijan pää menee pyörälle. Kuka tästä kaikesta kertoisi riittävän yksinkertaisesti ja maanläheisesti, ettei tarvitsisi käydä oppikoulua ennen kuin uskaltaa valita itselleen sopivan, käytännöllisen ja jopa riittävän edullisen menopelin?
Ajoneuvon käyttövoiman valinnassa pitää ottaa huomioon kovin monta asiaa. Paljonko syntyy ajokilometrejä vuodessa? Kertyvätkö kilometrit taajamassa vai maantieajossa? Missä ovat latausmahdollisuudet? Ja niin edelleen.
Autokaupoilla kannattaa myös muistaa, että uuden tai uudehkon auton hankkimisen jälkeen suurin kuluerä on auton arvon alentuminen. Tietenkin myös oma mieltymys tietynlaiseen kaaraan tuo lisäarvoa. Ei kukaan halua ajaa autolla, jonka ulkomuodosta tai sisätiloista ei tykkää – vaikka se olisikin vähän edullisempaa.
Autokauppiaiden ja muiden asiantuntijoiden mukaan auton valinta on nykyisin entistä yksilöllisempää. Autoilijoiden tarpeet vaihtelevat niin kovin paljon toisistaan.
Nettisivuilta ja sosiaalisesta mediasta voisi tietysti etsiä neuvoja, mutta sekin on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Autojen käyttövoimakeskustelu käy eri foorumeilla niin kiivaana, että oikea asia hukkuu kovin helposti väittelyiden sekaan.
Parasta tietysti on, jos omassa ystäväpiirissä on joku loputtomasti autoista kiinnostunut henkilö, joka vieläpä haluaa neuvoa ystäviään. Tai sitten voi kävellä autokauppaan. Siellä niiden asiantuntijoiden ainakin pitäisi olla.
Tämän viikon YU:n teemanumerossa uppoudumme autoihin ja liikenteeseen.