SUOMIRATA: Pirkanmaan liitto teroittaa Helsingin ja Tampereen työmarkkinat yhdistävää saavutettavuutta

30.09.2022 13:00

Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen korostaa, ettei saavutettavuus ole vain nopeutta. Hänen mukaansa saavutettavuus on myös liikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta, välityskykyä ja riittävien yhteyksien tarjontaa operaattoreilta. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen korostaa, ettei saavutettavuus ole vain nopeutta. Hänen mukaansa saavutettavuus on myös liikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta, välityskykyä ja riittävien yhteyksien tarjontaa operaattoreilta. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan liitto ei nielaise siltään perjantaina julkistettuja Suomi-rata Oy:n ratalinjausvaihtoehtoja. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen pitää yhtiön ulostuloa varsin yksipuolisena, kun se keskittyy yksipuolisesti vain matka-aikaan. Ahonen vaatiikin, että pääradan peruskorjaushanke on aloitettava välittömästi. – Pirkanmaalle oleellista on laajasti ymmärretty, Helsingin ja Tampereen työmarkkinat yhdistävä hyvä saavutettavuus, Ahonen muistuttaa.

Suomi-rata Oy:n ratalinjausvaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin tutustunut Anna-Mari Ahonen korostaa, että pääradan varren saavutettavuuden kehittäminen on valtavan monimutkainen ja edelleen melko epäselvä kokonaisuus.

– Saavutettavuus ei ole vain nopeutta, vaan saavutettavuus on myös liikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta, välityskykyä ja riittävien yhteyksien tarjontaa operaattoreilta. Suomi-rata Oy:n selvitysten valmistuttua kaipaan vielä pikaista, kokoavaa tarkastelua, jossa myös operointi olisi kuvassa mukana, Ahonen vaatii.

Ahonen muistuttaa, että nykyinen päärata ja siihen henkilö- ja tavaraliikennettä syöttävät liityntäyhteydet tarvitsevat sekä peruskorjausta että lisäkapasiteettia, erityisesti välillä Tampere-Helsinki.

– Junien kulunvalvonnan digitalisoiminen (digirata) lisää aikanaan kustannustehokkaasti kapasiteettia, kun se mahdollistaa junien kululle nykyistä tiheämmän aikataulutuksen. Voimassa olevan suunnitelman mukaan digirata valmistuisi Tampere-Helsinki-välille vasta 2030-luvun alkupuolella. Investointia tulisi kuitenkin aikaistaa tästä, Ahonen sanoo.

Ahonen lisää, että pääradalla Tampere-Helsinki-välillä on rahoitustaan odottamassa myös Pasila-Riihimäki-välin kolmas vaihe, jonka valmistuminen tulee niin ikään lyhentämään matka-aikoja.

– Vahvasti esillä ollut lentorata palvelisi ensisijaisesti pääkaupunkiseudun tarpeita, Ahonen toteaa.

Ahonen kiteyttää, että Pirkanmaan kannalta oleellista ei ole muutamaa minuuttia nopeampi yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, vaan laajasti ymmärretty, Helsingin ja Tampereen työmarkkinat yhdistävä hyvä saavutettavuus.

Pirkanmaan liitolla on selkeä kanta pääradan korjaushankkeeseen.

– Se pitää toteuttaa puolet aiottua nopeammin, Ahonen linjaa.

Ahonen perustelee, että taloudellisen kannattavuuden osalta raideinvestointien vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksessa on raideinvestointeja kuvattu arvioitavan ensisijaisesti kannattavuuden näkökulmasta. Kun suuret raideliikennehankkeet rahoitetaan julkisin varoin, tulee ne laittaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen kannattavuutensa perusteella. Kovin välilliset tuottavuushyödyt ovat ongelmallinen tapa perustella mitään miljardihankkeita.

– Valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön suurten ratahankkeiden rahoitus- ja investointimahdollisuuksien selvityshankkeen analyysia suurnopeusratojen kannattavuudesta on syytä odottaa, ennen kuin näiden ratahankkeiden taloudellisen pohjan kestävyydestä voi mitään kommentoida, Ahonen huokaa.

Pirkanmaan liitto muistuttaa, että pääradan välityskyky on jo heikentynyt ja matka-ajat pidentyneet yli 10 minuuttia siitä, mitä ne aikoinaan näillä samoilla raiteilla olivat. Peruskorjaus tälle pahoin ruuhkautuneelle välille heikentää väliaikaisesti radan välityskykyä ja alentaa nopeutta, mutta valmistuttuaan vastaavasti parantaa molempia, ja lisäksi kasvattaa operoinnin luotettavuutta.

Ahosen mukaan peruskorjaushanke pitäisi aloittaa välittömästi,  ja se tulisi toteuttaa noin kymmenen vuoden aikana suunnitellun 18 vuoden sijasta.

– Tämä olisi äärimmäisen tärkeää kaikkien nopean radan linjausvaihtoehtojen kannalta.

MATTI PULKKINEN