Rakennuskustannusten nousu on lähes 20 kertaa niin suurta kuin alkuvuodesta 2021 – Salibandyliigan pistekuningas saa kivitalonsa sovitulla hinnalla

13.09.2022 11:00

Tilastokeskus seuraa rakennuskustannusten nousua Suomessa kuukausittain. Tänä vuonna – eritoten Venäjän hyökättyä Ukrainaan – on puhuttu hintojen kovasta noususta, mutta se alkoi jo aikaisemmin.

Vielä vuonna 2020 rakentamisen hinta oli monta kuukautta laskussa. Esimerkiksi joulukuussa 2020 pudotusta oli 0,5 prosenttia vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Rakennuskustannusten nousu alkoi tammikuussa 2021, jolloin kasvua oli 0,6 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan. Helmi–toukokuussa 2021 nousua oli 1–3 prosenttia, mutta sitten vauhti kiihtyi. Elokuussa nousua oli jo 8,7 prosenttia, ja suurimmillaan kasvu oli viime vuoden joulukuussa: 10,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen.

Tämän vuoden heinäkuussa rakennuskustannukset nousivat vuodentakaisesta 8,3 prosenttia. Tarvikkeista vuodessa kallistuivat eniten teräsrakenteet, joiden hinta nousi noin 35 prosenttia. Betonielementit kallistuivat 21 prosenttia, kun taas puurakenteiden kustannukset laskivat vuositasolla kolme prosenttia.

Akaaseen nousseista kahdesta 9-kerroksisesta talosta vasemmanpuoleinen on jo käytössä. Oikeanpuoleinen valmistuu marraskuussa. Kuva: Mikko Peltoniemi

Akaan tornitalot nousivat ennen hintoja

Mika Piittisjärven ja Matti Tikkasen yritys Toijalan LVI-Palvelu on kahden viime vuoden aikana rakentanut Akaaseen kaksi 9-kerroksista tornitaloa aivan Toijalan rautatieaseman viereen. Niiden hintaan kustannusten nousu ei ehtinyt vaikuttaa. Jälkimmäinen taloista valmistuu marraskuussa.

– Olimme sen verran ajoissa liikkeellä, että meillä oli runko sovittu, kun tilanne eskaloitui. Koko hankkeen hinta nousi noin 5–10 prosenttia, Piittisjärvi kertoo.

Tämänhetkinen hintojen nousu saa miehen vakavaksi.

– En usko, että se voi kauhean pitkään jatkua. Muuten loppuu kohta tekeminen.

Seuraavaksi Piittisjärven suunnitelmissa on käynnistää 16 perheasunnon rivitalotyömaa heti kun maailmantilanne sallii.

– Aloituksesta en uskalla sanoa vielä mitään. Ostajistahan se riippuu, mutta ennakkomarkkinointi varmaan suoritetaan syksyllä ja talvella.

Toijalan LVI-palvelu tekee nimensä mukaisesti myös LVI-urakoita. Sillä puolella tavarantoimittajat ja tukkurit päivittävät Piittisjärven mukaan hintansa viikoittain.

– Pidempiaikaista hinnastoa ei ole, ja tuotteiden saatavuus on erittäin heikko. Ilmalämpöpumppujen, maalämpöpumppujen ja vesi-ilmalämpöpumppujen toimitusajat ovat 4–8 kuukautta.

Valmistajien mukaan pulaa on piirijohdevalmisteista.

– Kyllähän tässä tekisi energia-asioiden eteen töitä paljonkin, mutta niitä on vaikea tehdä, kun ei ole tuotteita.

Mika Piittisjärvi aikoo seuraavaksi rakentaa tälle tontille Akaaseen 16 kappaletta yli 80-neliöisiä rivitaloasuntoja. Kuva: Mikko Peltoniemi

”Tehdään vähän enemmän töitä”

Sami Hyötyläisen yritys Akaan Muuraus ja Laatoitus on viime vuodet toteuttanut omakoti- ja kerrostalohankkeita Akaaseen ja Urjalaan. Tällä hetkellä tekeillä on 97 neliön kivitalo SM-hopeajoukkue Nokian KrP:ssä salibandyliigaa pelaavalle kaikkien aikojen piste- ja maalikuninkaalle Henri Johanssonille ja tämän puolisolle Noora Peräkivelle.

Hyötyläisen mukaan rakennusmateriaalien hinnannousu on kasvattanut omakotitalojen neliöhintoja 200–300 eurolla. Jo sadan neliön talossa se tarkoittaa 20 000–30 000:tta euroa.

– Puun hinta ja raudan hinta nousivat ihan perkuleesti, ja perässä tulivat laastit ja laatat oikeastaan ihan kaikki kuljetuksia myöten. Kattotuolien hinta melkein tuplaantui. Kyllä tämä raju vuosi on ollut, Hyötyläinen sanoo.

Vaikka kulut ovat nousseet, asiakas saa talonsa sovitulla summalla.

– Kun hinta on annettu, niin hinta on pidetty. Ei kukaan halua maksaa sovituista urakoista yhtään ylimääräistä, mutta me olemme onneksi pienempi firma. Tehdään vähän enemmän töitä, niin saadaan asiat balanssiin.

Seuraavaksi Sami Hyötyläisen on tarkoitus rakentaa uusi kerrostalo Akaaseen, Toijalan keskustaan. Jos puolet asunnoista onnistutaan myymään ennakkomarkkinoinnissa, hanke saadaan käynnistymään ensi keväänä.

– Viimeistelemme hintoja ja katsomme, mihin neliöhinta asettuu. Jos se menee liian kovaksi, meidän täytyy laittaa hanke jäihin vähäksi aikaa ja varrota, että tilanne normalisoituisi.

Lähiaikojen rakentamiseen liittyen uusi suuri kysymysmerkki on sähkön hinta.

– Jos sähkön hinta pompahtaa, se vaikuttaa moneen muuhunkin hommaan. Jos miettii esimerkiksi elementtitehtaita, niin kyllähän siellä sähköä tarvitaan aika paljon, Hyötyläinen pohtii.

Akaan Muuraus ja Laatoitus ehti tehdä tarjoukset myös Urjalan seurakuntatalosta ja Urjalan paloasemasta, mutta hintojen merkittävän nousun takia kumpaakaan uudisrakennushanketta ei ole käynnistetty.

Sami Hyötyläinen on yrittäjänä paiskonut tavallista enemmän töitä kuitatakseen rakennuskustannusten nousun. Henri Johanssonin ja Noora Peräkiven 97-neliöinen kivitalo valmistuu Akaaseen Uudenkylän alueelle. Kuva: Mikko Peltoniemi

Kaupungin vuokratalo seisoo tyhjänä

Rakentamisen kallistuminen on vaikuttanut osaltaan myös siihen, että Akaassa seisoo tyhjänä vuonna 1991 valmistunut 29 asunnon kerrostalo. Se kuuluu kaupungin kokonaan omistamalle Akaan Vuokra-asunnot oy:lle, jonka asunnoista yli 10 prosenttia on kyseisessä talossa.

Talon peruskorjaus piti aloittaa keväällä 2021, ja siihen kuuluvien muutostöiden jälkeen talosta piti tulla esteetön. Valmiiseen taloon oli tarkoitus valita asukkaiksi vain yli 55-vuotiaita vuokralaisia.

Akaan Vuokra-asuntojen hallituksen puheenjohtajan Raimo Järvisen mukaan kerrostalon peruskorjaushanke on pysähdyksissä muun muassa siksi, koska rakennuskustannukset ovat nousseet niin paljon, ettei korjausta kannata tehdä. Peruskorjausta ovat viivyttäneet muutkin murheet, sillä Järvisen mukaan rakennusluvan hakemista hidasti talon yhdessä asunnossa tapahtuneen tulipalon jälkeen odotettu poliisin raportti.

– Se viivästyi heti kaksi vuotta, kun poliisin tutkinta kesti niin kauan. Vieläkin vakuutuksista käydään keskustelua, Järvinen kertoo.

Akaan kaupungin omistaman vuokrataloyhtiön vuonna 1991 valmistunut kerrostalo seisoo tyhjänä Viialassa. Lykkääntyneen peruskorjauksen aloituksesta ei ole päätetty. Kuva: Mikko Peltoniemi