Ylöjärven Uutiset on seurannut jo vuodesta 2014 lähtien Siivikkalan Myllypuron ennallistamista taimenille suotuisaksi lisääntymispaikaksi. Nyt hankevastaava, Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen limnologi, Heikki Holstilla on iloisia uutisia: vuosien työ on kantanut hedelmää, sillä taimenen on todettu lisääntyneen ensimmäistä kertaa luontaisesti Myllypurossa.
– Myllypurolla on tehty tavattoman paljon kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä taimenkannan kotiuttamiseksi taimenen mäti-istutuksella. Olemme seuranneet tuloksia ja vaikutuksia koekalastuksilla ja tehneet talkookunnostuksia, Heikki Holsti kertoo monivuotisesta ja pitkäjänteisestä hankkeesta.
Hankkeen huipentuma oli elokuun viimeisenä päivänä suoritettu vuosittainen sähkökoekalastus, jolla haluttiin selvittää miten luontainen lisääntyminen on käynnistynyt. Keijärvestä Näsijärveen laskevalta Myllypurolta löytyi 77 kesänvanhaa taimenen poikasta eli nollikasta, jotka olivat luontaisesti lisääntymisestä peräisin.
Sähkökoekalastusta oli seuraamassa paikallisia vapaaehtoisia ja kunnostusverkoston jäseniä.
– Tämä oli jännä paikka meille kaikille. Kun koekalastimme useita koealoja, niin lähes joka koealalta saimme saaliiksi taimenen poikasia. Oletettavasti taimenen lisääntyminen on onnistunut monessa eri lisääntymiskohdassa ja virtavedessä Myllypuron alaosalla, Holsti iloitsee.
Hänestä merkittävää on se, että nollikastiheys on tänä vuonna suurempi Myllypurossa kuin niissä Pirkanmaan virtavirtavesissä, joissa taimenet lisääntyvät luontaisesti.
– Tämä on erittäin hyvä tulos.
Myllypuron syvin koeala ei sovi taimenen nollikkaalle ja se olikin Holstin mukaan ainoa paikka, josta pieniä taimenia ei sähkökoekalastuksella saatu.
Koealoilta saatiin saaliiksi nollikkaiden lisäksi 103 vanhempaa taimenta. Syksyn aikana sähkökoekalastusta jatketaan Myllypuron yläosassa Myllyhermannin alueella.
Kotivesiin lisääntymään
Myllypuro on toinen Pirkanmaan vesistö, jossa taimen on saatu luonnollisesti lisääntymään. Ensimmäinen niistä oli Näsijärven itäpuolelle laskeva Peräjoki.
Holsti kertoo, että Pirkanmaan alueella on 27 sellaista vesistöä, joissa on meneillään taimenen kotiutusistutuksia. Niihin laskettiin tänä vuonna 56 litraa mätiä.
Työ taimenten luontaisen lisääntymisen hyväksi on pitkäjänteistä. Mätirasiamenetelmällä tehdyt mäti-istutukset aloitettiin Myllypurossa keväällä 2015 ja ne päättyivät suunnitellusti vuonna 2021.
Taimenet leimautuvat istutusvesistöönsä. Hieman kasvettuaan ne lähtevät monivuotiselle syönnösvaellukselle, jolloin ne kasvavat 50–60 -senttisiksi ja lisääntymiskykyisiksi. Tämän jälkeen ne palaavat kotivesiinsä lisääntymään. Isompina istutetut taimenet eivät osaa palata lisääntymään vesiin, joihin ne on keinotekoisesti istutettu.
Nyt kun taimenet on saatu luontaisesti lisääntymään, on vuorossa hankkeen seuraava vaihe.
– Nyt tuleva hoito on kutusoraikoiden hoitoa. Niistä poistetaan kiintoainetta syksyllä ennen taimenen lisääntymisaikaa. Silloin ne ovat huokoisia ja mäti selviää talven yli.
Holsti huomauttaa, että taimenet ovat rauhoitettuja. Rasvaevällisiä kaloja ei saa kalastaa.
Hän toivoo, että taajamapuron suojelutyö huomioitaisiin myös maankäytössä ja kaavoituksessa ja huolehdittaisiin vesistön hyvästä kunnosta.
Paljon yhteistyötä
Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tehnyt yhteistyötä Myllypuron hankkeessa useiden paikallisten vapaaehtoisten ja eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Ylöjärven vesien osakaskunta, Näsijärven kalatalousalue, Näsijärven Lohikalayhdistys, Ylöjärven kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus.
– Rudus ja Tampereen Autokuljetus ovat sponsoroineet meille soraa, Holsti kertoo.
Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tehnyt VIRTA-hankkeessa sähkökoekalastuksia myös Karjulanjoella ja Keihäsjärvellä ja löytänyt molemmista patojen alapuolelta luontaisesti syntyneitä taimenien nollikkaita ja yksivuotisia poikasia.
Holstin mukaan Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys on halukas tekemään yhteistyötä Ylöjärven kaupungin kanssa Ylöjärvellä sijaitsevien padottujen vesistöjen kunnostustoimien hyväksi.
– Näen että siinä on paljon mahdollisuuksia.
Miksi taimenen suojelu on tärkeää?
– Taimenkannat ovat taantuneet ihmistoiminnan seurauksena satojen vuosien aikana. Meillä Pirkanmaalla on vielä eriytyneitä omia taimenkantoja, mutta jos toimenpiteitä ei tehdä, on vaara, että ne menetetään.
Suojelutyöllä ja virtavesien ennallistamisella pyritään säilyttämään lajin elinvoimaisuus sen kotivesistöissä. Mikäli taimenkannat saadaan palautettua ja kannat vahvistettu, on mahdollista, että taimenen rauhoitus voidaan purkaa.
– Tämä ei kuitenkaan ole tapahtumassa ihan lähiaikoina, toteaa Holsti.
