Markus Yrölä, 10, ja Touko Seppälä, 11, ovat molemmat maatilalta, ja ajatus maanviljelijäksi ryhtymisestä tuntuu pojista luontevalta tulevaisuuden suunnitelmalta.
– Mä melkein jatkan tilaa, kun isi heittää lusikan nurkkaan. Jatkan isin jalanjäljissä, Markus sanoo.
Pojilla on ajatuksia myös tilanpidosta tulevina isäntinä. Markus suunnittelee kasvattavansa lempieläimiään lampaita, ja Touko aikoo suurentaa kuivuria ja viljasiiloja.
– Ja alkaisin kasvattaa lehmiä, possuja, lampaita ja hevosia, Touko arvelee.
Markus ei ole vielä miettinyt, hoitaisiko hän tilaa päätoimisesti vai sivutoimisesti. Touko arvelee tekevänsä rinnalla muitakin töitä.
Markuksen mielestä maanviljelys on yksinkertaisesti kiinnostavaa, ja Touko tietää, että maatilalla riittää työtä.
– Ei tarvitse ainakaan makoilla nurkissa, hän huomauttaa.
Isän apulaisena tilan töissä
Työmäärä ei haittaa poikia. Molemmat ovat jo osallistuneet töihin kotitiloillaan, jotka sijaitsevat Akaan Kylmäkoskella. Markus on ollut pienestä pitäen isänsä mukana traktorissa, puimurissa ja kaivinkoneessa.
– Olen ollut isin pikkuapulaisena ja ajanut traktoria puintiaikaan pellolla. Suurin piirtein yllän polkimille.
Markuksen mukaan parasta hommaa on kuitenkin kiipeily heinäpaalien päällä. Tilalla viljellään viljaa ja heinää.
– Heinäpaalit me myydään, hän kertoo.
Touko on ajanut päältä ajettavaa ruohonleikkuria mutta kertoo osaavansa ajaa myös traktoria. Keväisin hän on tarkkaillut viljanäytteitä, kun siemeniä on idätetty ennen kylvöä.
– Ne otetaan ennen kuin siemenet laitetaan maahan. Näytteistä katsotaan, kuinka hyvin viljan alut edistyy, Touko selvittää.
Toukon kotitilalla on myös kanoja, joiden munat menevät omaan käyttöön.
Harva oppilaista on maatilalta
Toukon isä Sakari Seppälä on paitsi maanviljelijä myös alakoulun opettaja Kylmäkoskella. Seppälän mukaan lähiruoka jää kouluopetuksessa vähemmälle huomiolle, mutta ruuantuotannon perusteet opitaan koulussa melko hyvin. Seppälän oppilaat näkevät maataloutta myös asuinympäristössään, vaikka harva oppilaista on maatilalta.
Sakari Seppälän isä on mukana tilan töissä, mikä helpottaa opettajan työn ja maanviljelyksen yhdistämistä. Seppälä tekee peltotöitä koulupäivän jälkeen ja viikonloppuisin.
– Tietysti maanviljelyksen ja opettajan työn sesonkiajat menevät päällekkäin. Kevätkylvöt ovat ennen koulun loppumista ja siinä vaiheessa, kun pitää kirjoittaa todistukset. Puinnit ovat lähestulkoon aina koulunaloituksen kanssa päällekkäin. Tosin tänä vuonna koulunkäynti oli jo hyvässä vauhdissa ennen puintien aloittamista, Seppälä toteaa.
