Kun maata hoidetaan hyvin, se tuottaa runsaan sadon ja säilyy elinvoimaisena. Muun muassa tällä periaatteella pyöritetään Vesilahden Ruisvainiontiellä sijaitsevaa Haltijan tilaa.
Tilaa ryhtyivät vuonna 2016 viljelemään vesilahtelaiset Ira ja Ari Hellstén viereisen Kurjen tilan opit taskussaan, ja Osuuskunta Uusruukin jäsenet liittyivät mukaan 2020.
Nyt Haltijan tilalla viljellään biodynaamisesti ja luonnonmukaisesti vihanneksia ja yrttejä.
Se tarkoittaa muun muassa luonnonvarojen kestävää käyttöä, eli että kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita ei käytetä. Viljely on vuoroviljelyä ja lannoittaminen tapahtuu luonnosta saatavilla lannoitteilla. Karja on siksi tärkeä osa tilan kokonaisuutta.
Myös kasvilajikkeita on mahdollisimman paljon.
– Mitä enemmän erilaisia lajikkeita on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saadaan jotain syötävää. Jos esimerkiksi kuivuus näännyttää yhden kasvilajikkeen, satoa saadaan toisesta, Ira Hellstén kuvaa.
Riista-aidalla suojatulla avoviljelysmaalla kasvavat perunat, sipulit, kaalit ja monet muut herkut. Kasvitunnelissa taas kukoistavat tomaatit, pavut, chilit ja yrtit.
– Tänä vuonna iso edistysaskel on ollut tihkukastelujärjestelmän rakentaminen kasvitunneliin ja puutarhaan. Nyt putki ja sähköpumppu nostavat vettä Pyhäjärvestä, osuuskuntaan kuuluva Timo Kalliokoski kertoo.
Haltijan tilalla biodynaamisen viljelyn ympärille on kehitetty myös sosiaalista yhteisöä.
Tila hankittiin joukkorahoituksella, maanhaltijoiksi ryhtyneiden ihmisten tuella, sekä taustalla olevan Biodynaamisen viljelyn säätiön varoin ja pankkilainalla. Tilan maaomaisuutta hallinnoi Haltijarahasto.
Hellsténit hoitavat tilan peltoja ja karjan, ja puutarhaviljelystä vastaavat Osuuskunta Uusruukin jäsenet.
– Osuuskunnassa on 13 jäsentä, jotka puutarhatyöllään saavat sato-osuuksia. Osuuskunta toimii monella muullakin muun muassa rakentamisen ja hoivan saralla, Kalliokoski kertoo.
Ruoan lisäksi osuuskuntaa määrittää yhdessä tekeminen.
– Entisaikojen ruukit olivat tiiviitä asumisyhteisöjä, joissa ylin pomo oli patruuna. Uusruukin ajatus on, että teemme ruukkiyhteisön, jossa yhteisönä pidämme huolta toisistamme. Ruukinpatruunaa ei ole, kukaan ei ylhäältä päin sano, että tee näin, vaan kannattelemme toisiamme, Timo Kalliokoski kertoo.
– Meillä on visio, että tila on elävä paikka, jossa on erilaisia toimijoita, ja he muovaavat paikasta omannäköisen. Avoin ja sosiaalinen maatila, jossa tapahtuu paljon, Ira Hellstén kuvailee.
Tilalla on osuuskuntaverkosto, mutta oman verkostonsa muodostaa myös Haltijan tilan ja muiden vesilahtelaistilojen välinen yhteistyö.
– Teemme muun muassa rehu-, kone-, ja kuivikeyhteistyötä eri tilojen kanssa, Ari Hellstén kertoo.
Tilalle on rakentumassa osuuskunnalle uusi, noin 300-neliöinen halli, johon tulee puusepänverstas ja hunajanprosessointitilat sekä konehallitilaa.
Rakenteilla on myös tilamyymälä ja -kahvila vanhaan talliin.
Tilalle pääsee tutustumaan Suomen Luonnon päivänä 27. elokuuta ja Lähiruokapäivänä 10. syyskuuta. Lähiruokapäivässä tilan antimista loihditaan herkkuja, kuten kyyttöburgereita ja lampaan rosvopaistia.
Tapahtuman aiempi suosio löi järjestäjät ällikällä.
– Kun järjestimme tapahtuman ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, paikalle tuli 400–500 ihmistä, ja meiltä loppui myytävä. Viime vuonna olimme varautuneet paremmin ja kävijöitä oli 700-800 ihmistä, Ira Hellstén hämmästelee.
– Tuleekohan nyt tuhat ihmistä, hän aprikoi.
