23-vuotias festivaali järjestettiin viimeistä kertaa Nokian Pitkäniemessä 13. elokuuta. Arkistoja kaivelemalla löytyi kymmeniä lehtiartikkeleita, joita lukemalla selviää Ylis´festareiden tapahtumarikas historia.
Suomen sympaattisimmaksi festariksikin tituleerattu Ylis´festarit sai arvoisensa päätöksen lauantaina 13. elokuuta, kun festivaali järjestettiin Nokian Pitkäniemessä viimeistä kertaa. Ylis´festarit ehdittiin järjestää Ylisellä yhteensä 15 vuotta, kunnes festari siirtyi Nokian Pitkäniemeen vuonna 2015.
Vuoden 2001 festivaali jäi väliin eikä festivaalia voitu järjestää kahtena edellisenä vuonna koronapandemian takia.
Ylis´festareilla on perinteisesti nähty Suomen eturivin artisteja eikä artistikattaus pettänyt tälläkään kertaa. Esiintymässä olivat Mikko Harju, Nelli Matula, Herra Ylppö ja pääesiintyjänä nähty Chisu. Tapahtuman juonsi Sami Hintsanen. Vuosien varrella Ylis´festareilla ovat esiintyneet muun muassa Antti Tuisku vuonna 2011, Cheek ja Suvi Teräsniska vuonna 2013 ja Anna Abreu, Elastinen ja Jonne Aaron vuonna 2014. Artistilistaa tähdittivät vuonna 2018 Jannika B, Happoradio ja Kotiteollisuus ja vuonna 2019 Ellinoora, Tuure Boelius ja Juha Tapio.
Musiikin lisäksi festareilla on voinut esimerkiksi nauttia festariruuasta ja rapsuttaa kaverikoiria, minkä lisäksi alueella on ollut pomppulinna ja poni. Viimeisillä festareilla yleisöä hauskuuttivat Sorin Sirkus ja Riesa Pelle, yhdeksän vuotta sitten festivaalikansaa hauskuutti Ti-Ti Nalle -ryhmä ja Riitta Korpela. Ylisen viimeisillä festareilla vuonna 2014 lapsia ja lapsenmielisiä villitsi Hevisaurus.
Kaikille avoin festari
Ylis´festarit on saanut alkunsa kehitysvammahuollon asiakastapahtumana Ylöjärven Ylisellä vuonna 1999. Se on ainutlaatuinen, kaikille avoin musiikkitapahtuma.
Ensin Ylisellä ja sittemmin Pitkäniemessä psykososiaalisen kuntoutusyksikön hoitajana yhteensä 43 vuotta työskennellyt Taito Roivas on ollut järjestämässä Ylis´festareita Ylisellä vuodesta 1999 ja myöhemmin Pitkäniemessä. Festareiden alusta asti mukana ollut Roivas on toiminut useimmiten musiikkivastaavana.
Tampereen yliopistollisen sairaalan järjestämä tapahtuma on päihteetön ja voittoa tavoittelematon. Järjestelyissä on ollut mukana kehitysvammapalvelujen asiakkaita sekä runsas joukko vapaaehtoisia, esimerkiksi hoitoalan opiskelijoita. Vapaaehtoisille Roivas antaa ”suunnattoman hatunnoston”.
Roivas oli vuonna 1998 asiakkaidensa ja kollegoidensa kanssa Tanskassa tutustumassa kehitysvammapalveluiden yksikköön, joka järjesti juuri samaan aikaan musiikkitapahtuman. Roivas mietti, miksei konsepti voisi toimia Suomessakin.
– Mietimme, että miksei tällaista voi Suomessa järjestää ja tässä ollaan. Palattuamme Suomeen ylihoitaja otti jostain syystä kopin meidän hommastamme, mikä tuntui ihan hullulta ja sanoi, että ”kokeilkaa vaan”, Roivas naurahtaa.
– Me pöhlöpäät sitten kokeiltiin. Kenelläkään meistä ei ollut edes urheiluseurataustaa, Roivas naurahtaa. Ylis´festareita lähtivät Roivaksen lisäksi toteuttamaan Hannu Kirmo, silloinen osastonhoitaja Arto Honkanen ja Päivi Sinkkonen.
Kokeilu kannatti. Festarit otettiin lämpimästi vastaan vain vuosi idean saamisen jälkeen. Juha Tapio tituleerasi Ylis´festaria ”Suomen sympaattisimmaksi festariksi” Facebook-julkaisussaan keikkansa jälkeen vuonna 2019.
15 vuotta sitten järjestäjätiimiin liittyivät Pitkäniemen toiminnallisessa kuntoutuksessa työskentelevät Jyrki Borenius, Jaana Virtanen ja Sirpa Wahlman.
”Samaa jengiä tässä ollaan”
Festivaalin järjestää Tampereen yliopistollisen sairaalan kehitysvammapalvelut, mutta Ylis´festareille ovat olleet ensimmäisestä vuodesta asti tervetulleita aivan kaikki.
Roivas korostaa Ylis´festareiden kaltaisten tapahtumien tärkeyttä. Hänen mielestään on tärkeää, että ihmiset pääsevät näkemään erilaisia ihmisiä alusta asti.
– Ihan oikeasti, jos rupeaa katsomaan, että erottuuko täältä psykiatrian tai kehitysvammahuollon asiakkaat, niin joutuu oikein katsomaan tarkasti. Kehitysvammaiset eivät mitenkään erotu massasta. Ihmiset fanittavat samoja artisteja, Roivas kertoo.
– Ylis´festareita tarvitaan, jotta kehitysvammaisia saadaan integroitua yhteiskuntaan vielä enemmän. Vaikka joku kävelee tai puhuu tietyllä tavalla, niin Ihan samaa jengiä tässä ollaan, Roivas sanoo.
Päihteille nollatoleranssi
Ylis´festarit on alusta asti ollut päiväsaikaan järjestettävä täysin päihteetön festari ja esimerkiksi alkoholille on nollatoleranssi, myös festareiden backstagella.
– Oletuksena oli, että suurin osa kävijöistä on kehitysvammaisia ja ihmisiä, jotka käyttävät esimerkiksi erilaisia lääkkeitä. Lääkkeet ja alkoholi on erittäin haastava yhdistelmä. Päätös selkeytti ja helpotti ihmisten tulemista ja olemista, koska päihteitä ei myydä, Roivas sanoo.
– Se on ihan turvallisuuskysymys myös, tietysti, Roivas jatkaa.
”Olo on väsynyt, mutta onnellinen”
Ylisen kuntoutuskeskus tyhjeni vuonna 2015, kun kehitysvammaisten kuntoutuskeskuksen toiminta siirtyi Nokian Pitkäniemeen.
Syitä Ylis´festareiden lopetuspäätökselle on monia. Tapahtuma on järjestetty osana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa, mutta hyvinvointialueen aloittaessa tammikuussa 2023 sairaanhoitopiirin toiminta päättyy.
– Tässä olisi hirmu hyvä sabluuna jollekin, mutta festareiden teko on tietää työtä, Roivas miettii.
Festarijärjestelyjen ydinporukka pienenee myös eläköitymisten takia, muun muassa Roivas on jäämässä vuoden lopusta eläkkeelle. Psykiatrian palvelut myös muuttavat lähivuosina Tampereen yliopistollisen keskussairaalan alueelle.
– On omalla tavallaan haikeaa, kun Ylis´festarit loppuu. Olo on väsynyt, mutta onnellinen, Roivas kertoo.
– Kyllä tätä odotetaan yhtä paljon kuin joulua, Roivas kertoo parhaasta saamastaan asiakaspalautteesta.
