Jalat ovat luonnollinen liikkumisväline ihmisellekin. Kävellään, juostaan, hiihdetään, luistellaan, kukin halunsa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Lämpimillä seuduilla jalkineet eivät ole välttämättömät, mutta jotta meidän leveysasteillamme voidaan noita liikkumismuotoja harjoittaa, jalkineita tarvitaan.
Muinoin jalkojen suojaksi kiedottiin eläinten nahkoja ja tai punottiin puunkuorista virsuja, mutta vähitellen opittiin leikkaamaan ja ompelemaan nahoista jalan muotoisia kenkiä ja saappaita.
Aikanaan jalkineita valmistivat kiertelevät suutarit, jotka kulkivat taloissa valmistaen saappaita ja kenkiä. Taloissa parkittiin nahkoja tähän tarkoitukseen. Kengänteossa tarvittavia lestejä osasivat käsistään kätevät valmistaa puusta itse ja varmaan niitä suutarillakin oli tavaroissaan.
Sukuni on pitkää ja suurijalkaista. Pituuteeni olen tyytyväinen, enkä surisi myöskään suuria jalkojani, kun niihin vain löytäisi kohtuudella sopivia kenkiä. Olen koko ikäni kärsinyt liian pienistä kengistä. Jos tarvitsee kokoa 41 suuremmat naisten kengät, on valikoima tavallisessa kenkäkaupassa melko suppea. Eivätkä jalat ikääntyessä ainakaan pienene.
Kerran vuosia sitten olisin tarvinnut taas uudet kengät. Minulla sattui olemaan aikaa ja kulutin silloin useamman tunnin käymällä kaikissa Tampereen keskustan kenkäkaupoissa. Poikkeuksetta kokoa 40 oli runsaasti tarjolla, kokoa 41 oli myös jonkin verran, mutta kokoa 42 ei ollut ollenkaan tai sitten oli pari paria. Nekin olivat yleensä sen näköisiä, että olivat olleet tarjolla kauan.
Kun myyjä tuli ystävällisesti kysymään, voisiko hän auttaa, valitin, että kovin vähän on suuria kokoja tarjolla. Sanottiin, että sesongin alussa niitä on kyllä enemmän, mutta ne menevät yleensä aika nopeasti. Minä kysymään, että miksei niitä tilata enempää? Silloin sain poikkeuksetta kuulla syyn olevan vähäinen kysyntä. Teki mieli nauraa.
Kenkiä tilataan vähän, koska niiden kysyntä on muka vähäistä, mutta kuitenkin ne vähät menevät heti sesongin alussa. Pidin silloin aikamoisia valistuspuheita ja onnistuin varmaan suututtamaan useamman myyjän. Mutta olin kyllä kiukkuinen itsekin. Siinä tulee vihaiseksi, kun varpaisiin sattuu.
Minulle on myös sanottu, että kyllä ne kengät sitten mukautuvat, kun niillä muutaman päivän kävelee. Kyllä kai. Nykykengät, joissa on kaiken maailman synteettisiä valmistusaineita, eivät mukaudu. Päinvastoin. Jos ne kaupassa tuntuvat vielä jotenkin sopivankin, usein parin päivän käytön jälkeen eivät sovi enää. Kivuliasta on ja rakkoja tulee.
Semmoisenkin ohjeen olen joskus lukenut, että kengissä pitää olla sentti ylimääräistä tilaa. Hah, minun kengissäni ei ole ikinä ollut milliäkään ylimääräistä tilaa. Kumma, että olen tähän saakka pystynyt kävelemään.
Netistä löytyy palvelu, jossa luvataan tulla kotiin mittaamaan jalat. Sitten valmistetaan lestit ja kengät, jotka takuulla sopivat. Mallinkin saa valita vapaasti. Maksaa vain maltaita. Onhan myös olemassa isokokoisten kauppoja, joista kokoja löytynee, mutta kyllä joka kenkäkaupasta täytyisi löytyä suurijalkaisellekin tavalliset kengät, kun ei ole kuitenkaan kysymys mistään sairaanloisesta liikakasvusta.
TEKSTI: ARMI SAARELA
