Suomessa on käynnissä FutureForest 2040 -hanke, jossa ennakoidaam Suomen metsäalan kehitystä ja kehityssuuntien vaikutuksia kansantalouteen vuosina 2025 ja 2040.
Euroopan Metsäinstituutin (EFI) ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) hankkeessa arvioidaan, mitä muutossignaaleja tulee seurata ja kuinka muutokset voivat vaikuttaa metsäalan tuotantoon ja puunkäyttöön, liikevaihtoon ja arvonlisään sekä työvoima- ja osaamistarpeisiin. Tutkimustyön perusteella tehdään strategiset suositukset koulutus- ja opetusrakenteista lähtien ja viedään suosituksia käytäntöön. Toimenpiteiden toteutusta tuetaan tehokkaalla viestinnällä ja toimijoiden osallistamisella.
Hankkeen rahoittaja on Metsämiesten Säätiö. Suomen metsäala laajentuu koko ajan ja sen kilpailukyvyllä on suora vaikutus jokaiseen kansalaiseen. Siksi tulosten käyttöönotosta hyötyvät kaikki.
– Strategiset suositukset kohdennamme toteuttajille. Näitä ovat metsäbiotalouden toimijoille ja tulevaisuuden yrittäjät, koulutusalan toimijat sekä politiikan päätöksentekijät, hankkeen vetäjä, tutkija Janni Kunttu EFI:stä kertoo.
Vuoden 2025 ennakointiraportin voi lukea Etlan sivuilta. Vuoden 2040 skenaarioista julkaistaan suomenkielinen raportti kansainvälisen artikkelin julkaisun jälkeen.
Hevosen kanssa seikkailuretkiä metsässä
Ison hankkeen vetäjällä Janni Kuntulla on itsellään vahva suhde metsään. Metsä on osa tutkijan elämää.
– Olen kotoisin Joutsenon maaseudulta Karsturannasta ja käytännössä elänyt koko lapsuuden metsien keskellä. Olen metsänomistajaperheestä, eli metsät ja metsänhoito on ollut luonnollinen osa elämää. Metsällä on aina ollut myös suuri rooli vapaa-ajalla ja muistoissa. Lapsuuden kodin takapihalta alkoi vanha kuusikko, jossa asui huuhkaja. Nuorempana maastoiltiin päivittäin metsissä omalla hevosella. Hevonen löytyy nytkin ja metsä on osa talliarkea edelleen, Kunttu kertoo.
Parhaana metsäkokemuksenaan Janni muistelee lapsuudessa hevosen kanssa tehtyjä seikkailuja.
– Oli mukava tehdä hevosen kanssa ”seikkailuja” metsässä, eli lähteä pois tutuilta poluilta ja katsoa, löydetäänkö jotain uusia hienoja paikkoja kuten metsälampia. Hevonenkin tykkäsi kovasti näistä seikkailuista, vaikka olikin aina kartalla siitä missä ollaan ja hyvä niin, koska itse en yleensä ollut. Hirviä tuli joskus vastaan ja silloin kyllä tuli hevosella kiire kotiin, Kunttu naurahtaa.
Kunttu kertoo, että koulutuksen myötä metsien rooli taloudellisen hyvinvoinnin tarjoajana on tullut selkeämmin mukaan hänen arvostukseensa.
– Metsien merkitys on moninaisempi ja ennen kaikkea monimutkaisempi minulle kuin ennen. Arvostus on valtava ja vain kasvanut koko ajan tiedon myötä, Kunttu miettii.
