Suuri yleisö tuntee ylöjärveläisen Voitto Ahopellon työtä pelkäämättömänä yrittäjänä ja voimakkaana raudan taltuttajana voimanostossa. Harvempi tietää, että runsaan 40 vuoden ikäisen mainostoimiston henki ja sielu on ollut yhtäjaksoisesti mukana 27 asuntomessujen ja 11 loma-asuntomessujen rakentamisessa. Ahopellon osalta kaikki sai alkunsa vuonna 1996 Ylöjärvellä pidetyillä asuntomessuilla, jotka pitävät edelleen tiukasti kiinni tapahtuman toiseksi suurimmasta kävijämäärästä. Ylöjärveläiskohteisiin tutustui runsaat 250 000 messuvierasta.
Mainostoimisto Pixelossa on aamuvarhaisesta iltamyöhään vauhti päällä. Voitto ja Airi Ahopelto sekä Marika Sillanpää painavat eteenpäin kuin herhiläiset. Erilaisten koneiden armeija syöksee ulos valokuvia, painotöitä, kuvatauluja, tulosteita, opasteita, auto- ja ikkunateippauksia sekä kilpiä.
Voitto Ahopelto on linnoittautunut työpisteeseensä. Suurikokoisilla näytöillä on Naantalin asuntomessujen kartat. Työpöydillä on tukuittain muistilappuja, asiapapereita, luonnoksia, suunnitelmia sekä lähdemateriaaleja.
– Työstän parhaillaan Naantalin asuntomessujen materiaaleja. Muistettavaa on runsaasti. Tehtävää on vuorittain. En ole paniikissa, eivätkä työt vie yöuniani, Ahopelto kertoo.
Ahopelto on rutinoitunut 52-vuotiaan Osuuskunta Suomen Asuntomessujen työjuhta, joka tietää ja tuntee niin talon organisaation kuin sen toimintakulttuurin.
– Olen ollut mukana asuntomessujen toteuttamisessa jo 26 vuoden ajan. Sinä aikana olen tutustunut hyvin perusteellisesti maakuntiin ja paikkakuntiin, joilla asunto- ja loma-asuntomessut on pidetty. Jokainen messuja isännöinyt paikkakunta on ollut erilainen. Minun tehtävieni vinkkelistä katsottuna hommat ovat hoituneet parhaiten kehä III:n pohjoispuolella. Siellä haasteet ja ongelmat ratkaistaan rivakasti ja maalaisjärkeä käyttäen, Ahopelto kiittelee.
– Koko talonrakennusala on tullut minulle tutuksi. Alalla on laaja kattaus erilaisia toimijoita. Asuntomessuvuosieni aikana olen oppinut sen, miten monen erilaisen ammattilaisen työn lopputulos omakotitalo, rivi- tai kerrostalo onkaan, Ahopelto lisää.
– Messut ovat olleet jo runsaan puolenvuosisadan ajan merkittävä kesätapahtuma Suomessa. Parhaimmillaan messut ovat houkutelleet paikalle runsaat 260 000 kävijää. Suomalaiset asuntomessukävijät ovat aktiivisia. He hakevat tietoa, kokemuksia ja esimerkkejä, Ahopelto sanoo.
Ahopelto lisää, että hän on omaksunut asuntomessurutistuksissaan aikataulujen, määräpäivien, erilaisten sopimuksien ja sitoumuksien tärkeyden.
– Kyseessä on niin mittava yleisötapahtuma, ettei mitään saa jättää sattuman varaan. Kyse on turvallisuudesta ja viihtyisyydestä. Asuntomessuilla jos missä ollaan tekemisissä erilaisten fiiliksien maailmassa, Ahopelto teroittaa.
Ahopelto muistuttaa, ettei asuntomessuorganisaatio voi jäädä lepäämään laakereilleen, kun vuotuinen tapahtuma on taputeltu.
– Katseet ja toimet kohdistuvat seuraaviin asuntomessuihin. Nytkin työpöydällä ovat isosti jo vuoden 2023 Loviisan, vuoden 2024 Keravan sekä vuoden 2025 Oulun asuntomessut, Ahopelto tarkentaa.
– Ensimmäisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa luotettavien yhteistyökumppaneiden etsiminen, kuten sähköasentajien ja maansiirtofirmojen kanssa yhteistyön aloittaminen. Paikallinen apuverkosto on kaiken a ja o.
Messuilla vierähtää pari kuukautta
Asuntomessut kestävät kuukauden. Voitto Ahopellon hektinen ja tiivis työrupeama kestää kaksi kuukautta.
– Olen asuntomessupaikkakunnalla kaksi kuukautta. Asetun sinne hyvissä ajoissa ennen messujen h-hetkeä, alkamista ja lähden pois, kun messut on purettu, Ahopelto kertoo.
– Nämä pari kuukautta olen messuissa kiinni 24/7. Toimin suoraan Osuuskunta Suomen Asuntomessujen operatiivisen johtajan Heikki Vuorenpään oikeana kätenä. Olemme olleet jo vuodesta 2004 lähtien tiivis työpari, jolla asiat luistavat mallikkaasti. Olen itsekin jo eläkeiässä, ja Vuorenpää on jäämässä eläkkeelle. Mietin rooliani parhaillaan. Kyllähän minunkin olisi jo hiljennettävä vauhtiani, Ahopelto miettii.
Ahopellon toinen tärkeä yhteistyökumppani on kullekin messulle nimetty aluevalvoja.
Ylöjärvellä Ahopellon hoteissa on asuntomessujen messutavaravarasto. Parhaillaan Ahopelto pakkaa tarvitsemiaan materiaaleja Naantalin kesää varten.
Ahopelto korostaa, että asuntomessujen kenttätyö on antoisaa ja vaihtelevaa.
– Iso konkreettinen asia on messujen tekniikkaa pyörittävän keskuksen pystyttäminen. Keskus on hermokeskus ja kaiken tekemisen dynamo, Ahopelto kuvailee.
Ahopelto luonnehtii itseään joka paikan höyläksi.
– Olen yhteyshenkilö tekniikan toimivuuden ja alueen arjen sujumisen suhteen. Vastuu painaa läpi vuorokauden, Ahopelto kertoo.
– Olen vastaamassa kunkin messualueen turvallisuudesta. Olen turvallisuuden koordinaattori ja samalla järjestysmies, Ahopelto lisää.
Perhekuntansa ammattilaisten kanssa Ahopelto vastaa messualueen kuituverkosta, äänentoistosta, valvontakameroista sekä tapahtuma-areenasta.
Ahopelto piirtää messualueen kartan ja on mukana alueen kokonaissuunnittelussa.
Messuvieraat näkevät Ahopellon tekemät opasteet, viitoitukset, kartat, talo- ja kohdekohtaiset informaatiotaulut sekä messuhallien, asiakaspalvelupisteiden ja messutoimiston ulkoilmeen.
Ylöjärven messut olivat menestys
Ylöjärvi nousi suuresta tuntemattomuudesta valtakunnan tietoisuuteen vuonna 1996, jolloin Ylöjärvi isännöi asuntomessuja. Niistä muodostui suuri menestys. Kävijämäärä yllätti myönteisesti rikkoen 250 000 messuvieraan rajan.
Ylöjärven asuntomessuista muodostui linkki, joka sitoi ylöjärveläisyrittäjän ja valtakunnallisen tapahtumajärjestäjän toisiinsa.
– Kuka voisi tehdä opasteet, oli joku messuvastaava kysellyt messualueella. Ylöjärven Tapparan tarjoaman talkootyön johdosta paikalla ollut Timo Säynäväjärvi ohjasi kysyjät minun pakeilleni. Tämä kysymys ja siihen annettu vastaus muodostuivat pitkän yhteistyön kulmakiveksi, Voitto Ahopelto sanoo.
Työtä pelkäämätön Ahopelto valjasti perheensä urakkaan. Kaikki tarvittavat materiaalit valmistuivat aikataulussa.
– Pian minulla oli toinen A4-arkillinen ja kolmas arkillinen sekä 4 arkillinen listattuja tehtäviä, jotka saimme hoidettavaksemme. Venytimme päiviämme ja kaikki asiat saimme maaliin, Ahopelto muistelee.
Ahopelto muistaa miten Poliisi-TV:n juontajan, toimittaja Raija Pellin messutalo joutui pommiuhkauksen kohteeksi.
– Me ei tiedetty asiasta mitään, vaan teimme normaalisti töitä läpi yön, Ahomelto hymähtää.
Ylöjärvellä käynnistynyt Ahopellon ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen yhteistyö on jatkunut tiiviinä näihin päiviin saakka. Ahopelto pakkaa autojaan ja valmistautuu muuttamaan kahdeksi kuukaudeksi Naantaliin. Messualue on Luonnonmaan saarella, jossa on myös tasavallan presidentin kesäasunto.
Ahopelto on ollut toteuttamassa asuntomessuja Ylöjärven lisäksi Raisiossa, Rovaniemellä, Lappeenrannassa, Tuusulassa (2000 ja 2020), Kajaanissa, Kotkassa, Laukaalla, Heinolassa, Oulussa, Espoossa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Valkeakoskella, Kuopiossa, Kokkolassa, Tampereella, Hyvinkäällä, Jyväskylässä, Vantaalla, Seinäjoella, Mikkelissä, Porissa, Kouvolassa, Lohjalla sekä Naantalissa.
Ahopellon työmaina ovat lisäksi olleet loma-asuntomessut. Niitä hän on toteuttanut Ähtärissä, Jämsässä, Savonlinnassa, Kurussa, Hartolassa, Paraisilla, Kolilla, Porissa, Mäntyharjulla, Lappeenrannassa sekä Kalajoella.
– Loma-asuntomessut tulivat tarpeettomiksi, kun kakkoskodit, kesähuvilat alkoivat olla yhtä varusteltuja ja monipuolisia kuin varsinaiset kodit, Ahopelto toteaa.
Ahopelto sanoo, että jokaiset asuntomessut tarjoavat yhtä suuren haasteen kuin urheilusuorituksetkin. Ne ovat ainutkertaisia.
– Minulle jokaiset asuntomessut merkitsevät samanlaista haastetta kuin oman omakotitalon rakentaminen on. Kaikki tehdään kuin itselle, Ahopelto teroittaa.
Messuja suunniteltiin aikanaan myös Teivoon
Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki ja entinen kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto ehdottivat jo vuonna 2019 Elovainion Uutisissa, että Ylöjärven olisi haettava toistamiseen asuntomessuja.
Miehet suunnittelivat messuja Teivon ravikeskukselta vapautuvalle alueelle. He pitivät ratkaisevan tärkeänä, että ylöjärveläismessut nostaisivat esille jotakin täysin uutta ja ennennäkemätöntä.
Voitto Ahopelto suosittelee lämpimästi Ylöjärvelle asuntomessuisännyyttä. Hänen mukaansa Ylöjärven on aktivoiduttava pikaisesti, sillä seuraavina ovat jaossa vuosien 2026, 2027 ja 2028 asuntomessut.
– Suomalaiset ovat omakotitalokansaa – meillä on oltava punainen mökki ja perunamaa. Asuntomessut ovat joka kesän peruskauraa, josta kymmenet tuhannet ja parhaassa tapauksessa sadat tuhannet ihmiset ovat kiinnostuneita, Ahopelto perustelee.
Ahopelto korostaa, että asuntomessujen näkökulma asuntorakentamiseen on aina asukkaan vinkkeli.
– Messujen anti edistää asumista, mutta se nostaa esille muita keskeisiä asumisen teemoja, kuten energiasäästöt, sisustamisen mahdollisuudet, eri asumismuotojen vertailut, elämäntilanteet, kasvimaat, harrastusmahdollisuudet, Ahopelto luettelee.
Suomi on tuhansien järvien maa. Ahopellon mielestä parhaat asuntomessut ovat aina vesistön rannalla.
– Suomalaisia kutkuttaa ajatus ja vakaa toive, että hänellä olisi oma talo ja vieläpä järven äärellä, Ahopelto miettii.
Ahopelto toivoisi, että Suomessa kannustettaisiin omakotitalojarakentajia aidosti persoonallisiin ratkaisuihin ja vaihtoehtoihin. Hän ottaisi esimerkkinä pohjoisesta naapurimaastamme Islannista.
– Ihmisten asumisvaatimukset nousevat koko ajan. Asumistuotannossa olisi nykyistä vahvemmin otettava huomioon ihmisten elinkaari. Nuori pari ja ikääntynyt pari tarvitsevat asuinneliöitä vähemmän kuin ruuhkavuosia elävä lapsiperhe. Nykyaikana yhden ihmisen taloudet ovat hyvin yleisiä. Kaikki elämän trendit haastavat suunnittelua ja rakentamista, Ahopelto herättelee.
Kajaanin asuntomessuilla syntyi loistoidea
Voitto Ahopelto sanoo, että hän voisi tehdä kirjan sattumuksista, joita 26 vuoden aikana asuntomessumaailmassa on tapahtunut.
– Pääsääntöisesti minulla on vaan myönteisiä kokemuksia, Ahopelto toteaa.
Yksi tapahtumaketju on jäänyt erityisesti Ahopellon mieleen. Se tapahtui vuonna 2001 Kajaanin asuntomessuilla. Siellä oli vapaana yksi tontti, ja sen kohtalo oli ratkaistava rivakasti. Paikkaa ehdotettiin Teijo-taloille, jotka sitten toivatkin rekalla valmiin punaisen tuvan sokkelin päälle. Talo palveli messutoimistona.
– Näin syntyi Teijo-talon kerrassaan loistava idea. Yritys on erikoistunut toimittamaan tehtaalla täysin valmiiksi rakennettuja moduuleista koostuvia tilakokonaisuuksia asiakkailleen, Ahopelto kiteyttää.
Ahopelto muistelee mielellään myös vuonna 2017 olleita Mikkelin asuntomessuja. Ahopelto rakennutti sinne itse Fortum Kodin, jolla hän halusi ravistella ihmisten vakiintuneita asumiskäytäntöjä.
– Näin jälkikäteen tiedämme, että olimme kovasti edellä aikaamme. Toteutimme talon, joka oli suunniteltu täyttämään kahden henkilön tarpeet. Kohteen 60 neliötä valjastettiin tosi tehokkaaseen käyttöön. Talon erikoisuutena olivat älykkään asumisen ratkaisut. Koko toteutus huomioi kestävän kehityksen vaatimukset. Aurinkopaneelit, Sonnen-akkujärjestelmät, Smart Living-kotiautomaatiojärjestelmä, sähköauton latauspiste ja monet muut yksityiskohdat edustivat modernia, tulevaa aikaa, Ahopelto sanoo.
